Tuhon ja muotoilun julma liitto Friday, June 30, 2006
Posted by Sami Oinonen in taide.add a comment

Miten olisi yksi Electrolux Deathray, tuo atomiaseiden Rolls-Royce (kuvassa vasemmalla) tai Hamilton-pulssikanuuna? Amerikkalaistaiteilija Greg Brotherton fiilistelee vaihtoehtoisia aikoja jolloin kodin käyttöesineet pölynimureista seinäkelloihin muistuttivat virtaviivaisesti aseita. Hän on kierrättänyt vanhoista kodinkoneista Futurama-henkisiä aseita, taistelurobotteja ja kirurginpöytiä. Täydellistä!
Kauniit ja Rohkeat? Friday, June 30, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit.add a comment
Ford on lanseerannut varsin esimerkilliseltä tuntuvan pr-kampanjan. Amerikkalainen autoteollisuus käy kuolinkamppailua ja Ford on päättänyt avoimesti dokumentoida sitä, miten he käyvät taistoon muuten niin väistämättömältä tuntuvaa kohtaloa vastaan.
“Transforming our business”, “Documenting the future of Ford”, “Change or Die”, uhmahenki on korkealla tarkoitusta varten lanseeratulla Bold Moves-saitilla. Jopa filmiryhmäkin on päästetty tosi-tv:n hengessä verhojen taakse taltioimaan Fordin kamppailua ja muutosprosessia: Mikä brändissä mättää? Miksi kuluttajat eivät diggaa enää Fordeista? Mikä hiertää duunaria autotehtaalla? Mikä pännii diileriä? Mikä on amerikkalaisen auton tulevaisuus? Kaikkiin näihin ja enempäänkin luvataan vastaus. Fordin ryhtiliike on mitä enenevässä määrin yrityksen sisäistä viestintää, jolla valmistellaan työntekijöitä massiivisiin saneerauksiin. Mutta kyllä kamppis vaikutta hyvältä näin ulkoakin päin katsottuna. Toivottavasti Fordilla pysyy stoori aitona.
Totuus jalkapallosta – kahden amerikkalaisen puheenvuoro Thursday, June 29, 2006
Posted by Sami Oinonen in status quo.3 comments
Well, next time somebody pushes soccer in your face, remind them that soccer is to sports what rice is to food and disco to music: bland and monotonous. Tom Cruise is the most popular movie star in the world! Think of soccer as eating rice and listening to disco while watching a Tom Cruise movie.
Näin analysoi jenkkitoimittaja Allen Barra jalkapallon merkitystä. Miksi jenkit eivät liikutu jalkapallosta vaan lämpeävät ainoastaan omaan käsipalloversioonsa tai pesäpalloonsa? Ja miksi nämä jenkkien lajit, päinvastoin kuin britti-imperiumin kriketti, eivät oikein ota tulta missään muualla maailmassa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. Olisikohan kyse jostain “not invented here”-syndrooman ilmentymästä? Vai onko meidän rakas jalkapallomme yksinkertaisesti niin tylsää, ettei se uppoa Allen Barran kaltaisiin amerikkalaisiin? Siis, voiko mikään olla tylsempää kuin jenkkifutis tai baseball? Ei voi, allenbarrat eivät vain näe metsää puilta.
Tässä, kuten kaikissa muissakin kinkkisissä amerikkalaisuuteen liittyvissä päivänpolttavissa pohdinnoissa turvaudun teksasilaisen ystäväni, tuon kunnon republikaanin, apuun. Sillä mitä sitä turhaa arvuuttelemaan, kun tiedän että hän tietää totuuden. Aivan samoin kuin hän tiesi, että oli sulaa hulluutta edes kuvitella että John Kerrystä olisi voinut tulla presidentti, miksi Hillary Clintonista ei voi koskaan edes tulla presidenttiä, tai miksi New York Times on yksi liberaalikommareiden propagandalärpäke jne. jne. Eikun ring-ring soittamaan:
Question: Why americans in general don’t get soccer? I want the true answer from a texan.
Answer: There are not many breaks in the games for commercials (compared to football, baseball etc.), so soccer is not promoted, thus is not popular.
No tottakai. Näinhän se on. Eli jos halutaan kunnon futista jenkkeihin, tarvitaan lääkkeeksi mainostajaystävällisiä breikkejä viiden minuutin välein. Kyytipojaksi vielä rankkarikiintiöt, sanotaan vähintään 5 rankkaria per puoliaika, niin johan alkaa ronaldot, ronaldinhot, robinhot ja rondilhot kiinnostamaan. Eli periaatteessa on siis aivan sama mitä siellä kentällä tapahtuu, kunhan vain taataan riittävin väliajoin kliimakseja ja sirkushuvia. Tämä selittää myöskin sen miksi kammottavan tylsät lajit kuten jenkkifutis ja baseball menestyvät jenkeissä, ja kertoo meille mikä olisi menestysresepti saada ne menestymään myös muualla.
Luulisi FIFAa kiinnostavan valtava jenkkimarkkinapotentiaali ja tv-sopimustulot. Kaikkien keinojen tulisi olla siis sallittuja. Me eurooppalaiset emme voi antaa amerikkalaisten tylsistyä vuosisadasta toiseen aneemisten urheilulajiensa parissa. Se ei ole ihmiskunnan etu. Jotain on tehtävä.
Periaatteessa ei, mutta… Wednesday, June 28, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit.add a comment
When you enter a McDonald’s restaurant, you enter America… It’s one of the French paradoxes…The French like to be a little disruptive, provocative. Yet at the same time they vote with their feet. We serve one million customers every year.”
Denis Hennequin, McDonald’sin Euroopan toimintojen vetäjä
Niinpä. Ranska on Ison-Britannian ja Saksan jälkeen Euroopan 3. suurin McDonald’s-ketjun markkina-alue. Ranskassa on 1 035 McDonald’s-ravintolaa.
Juu-aar-es-pii-iik! Wednesday, June 28, 2006
Posted by Sami Oinonen in status quo.2 comments
Ursprache, kundalini, Weltschmerz, Heiligenschein, eremacausis, …
Mitähän nämä sanat tarkoittavat? Ei mitään hajua. Mutta nämä ovat esimerkkejä Websterin sanakirjasta “Third New International Dictionary”. Tätä opusta käytetään nykyään jenkkien ehkä perverseimmässä urheilulajissa, tavaamiskilpailussa. Scripps National Spelling Bee -kilpailuun osallistui tänä vuonna kymmenen miljoonaa alle 16-vuotiasta tavaajaa. Voiton vei tiukan kamppailun jälkeen kuvan Kerry Close New Jerseystä tavattuaan oikein ursprache-sanan.
Tämä kilpailu on varmasti mannaa vanhemmille, joiden ihmelapsi-projektissa tavaamiskilpailun voitto näyttää erikoisen hyvältä, vaikka joillekin lapsille se voi olla joskus liian rankkaa. Tavaamisen ulkoaopettelussa ei ole suomeksi mitään mieltä, mutta mikähän olisi vastaava kilpailu, josta me suomalaiset voisimme innostua? Hopeinen Harmonikkakaan kun ei kaikkia lapsia nappaa. Toisaalta, ehkä sellaista kilpailua ei tarvita.
Tuskallisen turvallista Tuesday, June 27, 2006
Posted by Sami Oinonen in musiikki, status quo.13 comments
Hyvät Tuska-heavyrockfestivaalin järjestäjät,
Te olette varmasti konservatiivisimpia ihmisiä mitä olisin koskaan tavannut jos olisin teidät joskus yhyttänyt. Mutta onneksi minun ei tarvitse, sillä minä en kestäisi teidän vakavanhoillisessa seurassa sekuntiakaan. Olisihan minun pitänyt ymmärtää kun näin mainontaanne ja luin lehtijuttuja että olette patavanhoillisia metallinhinkkaajia, jotka pelaavat varman päälle ja jatkavat festivaalia samalla tavalla kuin aina ennenkin.
Minä en ymmärrä miksi te ette ratstasta metallinnosteella ja laajenna kuulijakuuntaanne niin, että festareilla kävisi muitakin kuin metallin aktiivikuluttajia. Nyt olisi oiva tilaisuus iskeä pajavasaralla alasimeen ja saada kaikki kaappimetallistit ja rajan tuolla puolen vaappuvat käännynnäiset haaviinne. Mutta ei. Kun katson mainontaanne, huomaan että tämänvuotiset orkesterit eivät sano keskiverto-wannabeelle yhtään mitään. Celtic Frost, Venom, Sodom, Sisters of Mercy…. Mitä bändejä ne nämä ovat? Jos todella haluaisitte laajentaa kuulijakuntaa 25-35v gubeista, sillä se on kaikkien metalliin uskovien tehtävä, markkinoisitte esim. ko. bändejä hieman toisella tavalla. Festarijulisteessa pitäis lukea:
-Kelttiläistä kylmyyttä tarjoilee aina ketterä Celtic Frost…
-Myrkyllisen metallin sihinää paiskoo lauteille Venom… -Gomorran hekumaa ja lätinää Sodom-yhtyeeltä…
-Armonsisaret Sister of Mercy paahtavat sydämet kyllinä…
Vähän enemmän kuvausta peliin niin satunnainen rajalla hoippuva henkilö voi jopa tullakin katsastamaan tarjontaanne.
Ja mitä tulee festarinne visuaaliseen ilmeeseen ja tämän vuoden teemaan “luoti silmään ja henki pois”, niin se on kyllä sitten mitä vanhoillisinta metallitematiikkaa. Olette ilmeisesti niin epätoivoisia että yritätte kaapata 70-luvun poliisileffojen visuaalien kielen ja naittaa metalliin vielä muskeliautoja, blaxploitationia ja poliisintappajavärinää. Tämä ajatus on läpikonservatiivinen, sillä aivan niinkuin republikaanit ja muut kokoomuslaiset haluavat hallita akselilla koti-uskonto-isänmaa haluatte te metallikonservatiiveina hallita akselia tuska-aggressio-kuolema. Te aiotte ilmeisesti varastaa gangsta rapilta aggression ja poliisintappamisen. Ensi vuoden julisteessa on varmasti sitten tangokuningas, tenori Mikko Kilkkinen mustassa maskissa, sillä seuraavaksi aiotte varastaa suomalaiselta iskelmältä keski-ikäisen miehen tuskan kuvauksen.
Ja eikös teidän pitänyt järjestää vielä Metallimessu Temppeliaukion kirkossa . Jumalanpalvelus metallipoljennolla, jep jep. Voi pyhä sarvipää miten taantumuksellinen ajatus. Tottakai virret ja metallimusiikki ovat kuin samasta muotista, kaikkihan sen Totuuden Henkeä veisanneet ja Black Sabbathia kuunnelleet tietävät. Ei siitä sen kummemmin messuta tarvitse.
Teidän kaikki liikkeenne ovat läpeensä ennalta arvattavia. Miksette pysähdy miettimään mihin metallin todella kannattaisi laajentua. Olisi lähes vallankumouksellista jos tuska-aggressio-kuolema -teemojen sijaan yrittäisitte laajentaa vaikkapa akselilla onni-rakkaus-elämä. Sillä eikös 99% metallimusiikista kumpua juuri noiden kolmen puutteesta? Ruokkikaa siis sitä mihin pitää pyrkiä, eikä sitä mitä metallimiehen taival on. Olen varma että positiivisuudella saisitte haaviinne kaikki nuo mainitut ja muuten festareille tulematta jäävät.
Tuska-organisaatio, te olette todistanut että metallimusiikin kuuntelijoita vielä konservatiivisimpia ovat tahot jotka järjestävät metallifestareita. Teillä ei ole mitään syytä innovoida, sillä nykyinen turvallinen menestys riittää teille. Te olette metallin laiskaliikkeinen ryhävalas. Te olette metallin politbyroo. Tämä ajattelutapa on oleva tuhonne. Ei ihme että Kaisaniemessä jotkut asukkaat valittavat vuodesta toiseen festaristanne. Eivät he siitä möykästä valita vaan siitä, että eihän kukaan järkevä ihminen jaksa katsoa vuodesta toiseen Kaisaniemessä kesähelteellä mustissaan laahustavia apaattisen näköisiä ihmisraunioita. Siinähän masentuu väkisin, vaikka olisikin oman elämänsä marcobjurström. Uskokaa nyt että metalli on ilon musiikkia. Teidän käsissänne se on tuskaa.
Uutispilvessä Monday, June 26, 2006
Posted by Sami Oinonen in web.add a comment

News Cloud on Google Newsiä hyödyntyvä kokeilu, joka ryhmittelee uutisia kuvaavat asiasanat muodostaen uutisluokkakohtaisen asiasanapilven. News Cloud on addiktiivinen, sillä hiirenliikkeet korostavat kaikki toisiinsa liittyvät asiasanat. Suosituimmat uutiset hahmottaa nopeasti ja toisaalta on hauska (ehkä vain hetken) selailla sanoja ja pohtia mistähän uutisessa voisi ollakaan kysymys. Tägiä klikkaamalla siihen liittyvät uutiset päivittyvät pilven oikealle puolelle. Mielenkiintoinen newsmapin (treemap) kaltainen kokeilu, joskin yksinkertaisempi ja helpommin hahmotettava.
[Google News Cloud via matrixx2.01]
Skulaa verkkariin, Ron! Monday, June 26, 2006
Posted by Sami Oinonen in status quo.add a comment
Sitä sopii ihmetellä hamaan maailman tappiin asti.
Jos MTV3:n F1-selostaja Oskari Saari olisi mies, hän olisi ihmetellyt näine sanoineen sitä, miksi Kimi Räikkönen ei vedä sekä lammasmaista itseään että McLarenin tallipäällikköä Ron Dennisiä nekkuun aivan samoin kuin Mika Häkkisen olisi pitänyt aikoinaan ennen menestystään tehdä. Johan olisi lähteneet sekä McLarenin auton että tallin pönötysongelmat ratkeamaan aivan toisella intensiteetillä.
Mutta Saari se vain ihmetteli espanjalaisen Fernando Alonson katkeamatonta voittokulkua selostaessaan sunnuntai-illan Kanadan GP:tä. Booo-riiing!
Todella aitoa Sunday, June 25, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.add a comment
Kuka on Jessica Simpson? Ilmeisesti joku todella suosittu laulajatar. Allaolevan kuvauksen perusteella kiinnostuin hänestä todella. Minusta tuntuu siltä, että haluan todella kuulla hänen uusimman kappaleensa A Public Affair. Se on varmasti upea. Todella.
The new Jessica Simpson single broke just about an hour ago, and if you loved 'Holiday' by Madonna 45 years ago, and you're an idiot, you're sure to love this. As for the rest of us, it's sonically offensive. No one loves Jessica more than I do, I don't think anyone is here to argue that, but god this is just dreadful.
Minäkö paha? Sunday, June 25, 2006
Posted by Sami Oinonen in taide.add a comment

Ei. Hän ei ole Yuri Orlov, vaan nykkiläisen valokuvaajan Phillip Toledanon kuvasarjasta Hope and Fear.
[Phillip Toledano via Josh Spear]
Jussin kossun tuho Saturday, June 24, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.add a comment

Jos minä olisin Koskenkorvan markkinointipäällikkö, huolestuisin syvästi tästä käppyrästä. Tämän perusteella jussilla ja kossulla ei ole mitään tekemistä keskenään. Ei edes pienen pientä värinää havaittavissa. Tilanne on toinen jussin ja saunan suhteen sillä käyrät korreloivat jossain määrin.
Paikkakuntakohtainen analyysi paljastaa vielä sen, että tamperesteläiset diggaavat saunasta mutteivat juurikaan kossusta, seinäjokelaiset elävät kossusta ja ylivieskalaiset jussista, mutta kiroavat kossun. Ja ainoastaan Seinäjoella ja Vaasassa tunnutaan arvostavan pyhän suomalaisen kesäkolminaisuuden – kossun, jussin ja saunan – liittoa. Hälyyttävää.
“Reino, tule kyytiin, tule.” Friday, June 23, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit, mopot.add a comment
Toista se oli ennen. Jopa mopojen mainonnassa turvauduttiin kauniimman sukupuolen esillepanoon. Tämä oli toki ymmärettävää sillä kolmisenkymmentä vuotta sitten maaseudun miehet kai niitä mopoja ostivat, eivät pojat. Nykyään mopojen myyminen pojille tällaisin keinoin olisi varmasti hivenen arveluttavaa (kaikkien muiden paitsi poikien mielestä).
Törmäsin sattumalta tähän mainokseen Juvan ABC-keskuksen yhteydessä toimivassa nostalgiakaupassa Q-Point. Sieltä löytyi paljon muitakin 50-70-lukujen mainoksia julisteina ja postikortteina sekä meiltä että muualta.
Haluan 50 miljardia väriä! Friday, June 23, 2006
Posted by Sami Oinonen in kuluttaminen.3 comments

Ylläolevan kuvauksen perusteella ko. Samsungin 32-tuumainen televisio ei ole pelkästään teknomystinen portaali johonkin vaihtoehtoiseen digitaivaaseen, mutta myöskin ylivertainen pyhä lehmä joka tuuppaa katsojan verkkokalvoille täydellistä värikylläisyyttä ei enempää eikä vähempää kuin 12,8 miljardin värin voimalla.
Mitä tuo värimäärä oikeastaan tarkoittaa tässä yhteydessä? Minulla on sellainen mututuntuma ettei silmäpoloni erottelukyky taitu aivan miljardeihin väreihin. Eli mitä niillä miljardeillä väreillä tekee sitten? Onko suurin osa niistä jotain ambienttia, joka tiedosamattani rikastuttaa katseluelämystäni tuoden siihen botnea ja dynamiikkaa? Mutta jos näin on, niin riittääkö 12,8 miljardia väriä? Eipä taida. Haluan kerralla 50 miljardia ja huomenna sata. Gimme, gimme, gimme. Television, kuten muunkin kulutuselektroniikan, ostaminen on teknohuuruista salatiedettä. Ennen puhuttiin tuhansista ja miljoonistä väreistä, nyt miljardeista. Eihän tässä pysy enää perässä.
[Expert]
Pallon salaisuus Thursday, June 22, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.2 comments

Lutuisat Plussa-ukot törmäilevät flipperikuulina kulkijoihin huvipuistoissa ja massatapahtumissa. Vaikka ne ovat varsin ärsyttäviä luontokappaleita, olen tuon tuosta pohtinut mikä pitää plussan pallona ja mitä siellä sisällä itseasiassa on. Amerikkalainen energiayhtiö Halliburton on selvästikin saanut vihiä plussista innovoidessaan yritysjohtajille henkilökohtaisen pelastuspallon. Tätä SurvivaBall-konseptia kuvataan seuraavasti:
SurvivaBall…will sustainably protect managers from natural or cultural disturbances of any intensity or duration. The devices – looking like huge inflatable orbs – will include sophisticated communications systems, nutrient gathering capacities, onboard medical facilities, and a daunting defense infrastructure to ensure that the corporate mission will not go unfulfilled even when most human life is rendered impossible by catastrophes or the consequent epidemics and armed conflicts.
[Halliburton via Core77]
Väistämättömän tuhon edessä Thursday, June 22, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit.4 comments

Ei voi olla totta. Vähittäiskaupan sinivalas, Wal-Mart, on vain seitsemän mailin päässä siitä pyhimmästä eli Manhattanilta. On enää vain ajan kysymys milloin joku manhattilainen kiinteistönomistaja hyväksyy Wal-Martin tarjouksen. Silloin on peli menetetty ja kohta New York, tuo valinnanvapauden lintukoto on kuin mikä muu tahansa paikka Yhdysvalloissa. [Curbed]
Mojo Kids Wednesday, June 21, 2006
Posted by Sami Oinonen in musiikki.add a comment
Koska koen että yksi elämäntehtäväni on jakaa hyvän musiikin ilosanomaa, niin totean että elämäni valo Mike Patton on julkaissut Peeping Tom-levynsä sinkusta Mojo videon.
Siinä Danny DeViton esittämä sohvaperuna surffailee kanavalta toiselle hektiseen tahtiin. Ja kaikki muutkin Pattonin kaverit huseeravat vaikka missä rooleissa. Peeping Tom debytoi viikko pari sitten Billboardin listalla sijalla #103. Ihan hyvin vanhalta nu metal-hämyltä. Youtubesta löytyy hikinen versio videosta. Toivottavasti videon näkisi joskus ihan oikein TV:stä. Vai onkohan se liian epäsovinnainen?
Huhuu, onko täällä ketään? Wednesday, June 21, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.add a comment
Herra Nalle kurkistaa koneeseen. Tämä USB-muistitikun hotkaissut nalle näyttäisi olevan lähes yhtä outo tapaus kuin USB-seipään niellyt Barbie.
Toisaalta, tämä nalle näyttäisi hyvältä myös usb-autoradiossa. Pitkillä automatkoilla laite voisi toimia sekä musiikinlähteenä että leluna. Upeaa! Lintsin kannattaisi innovoida tällaisia lahjanalleja. Johan perheenisätkin kiinnostuisivat narunvedosta, pallonheitosta ja muusta tuiki tärkeästä hauskanpidosta aivan uudella tavalla.
Olen Jack Wednesday, June 21, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.add a comment
Sitä kuvittelee olevansa varmakätinen konservatiivi ja pedantti puurtaja kuten Dwight Eisenhower tai säteilevä ihmiskunnan majakka kuten Bill Clinton. Mutta, että JFK ja noine perusteluineen? En tunnista itseäni niistä lain. Ne ovat täysin vieraita. Tosin kyllähän tuon hyvin tieteellisen tarkan testin (ks. linkki) täytyy olla oikeassa. On vain elettävä nyt sen tosiasian kanssa että leijonasydämessäni sykkii pieni JFK. Jos testin johtajahahmoina olisi suomalaisia, olisin varma että kaikki olisivat joko kekkosia tai vennamoita tai mattiklingejä. Lähdenkin tästä ostamaan Jacquelinelle kotiintuliaislahjaksi vähän Marimekkoa että rauhoittuu.
[Similar Minds: What Famous Leader Are You? via DatingAnyone]
Hurinaa Tuesday, June 20, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit.add a comment

Googlella pukkaa rakennusprojektia. Muutama tuhat kompuutteria pitäisi saada hurisemaan kuvassa vasemmalla ja keskellä oleviin uusiin datakeskuksiin. Kummankin jalkapallokentän kokoisen rakennuksen oikealla sivulla on neljän kerroksen korkeuteen kohoava jäähdytysyksikkö. Googlen mittakaava häkellyttää maallikkoa. Voi sitä massiivista hakusanojen hurinaa…ja sähkölaskua. Mutta tuskin nuo keskukset vielä Googleplex Star Thinkeriä laskuvoimallaan jyräävät.
Juokaamme elämän maljasta Tuesday, June 20, 2006
Posted by Sami Oinonen in überkuul.11 comments
Mitä antaa itäsuomalaiselle teinille rippikoululahjaksi näinä päivinä jolloin kaikki ovat saaneet kännykän jo viimeistään ensimmäisellä luokalla ja mp3-soittimen viimeistään kolmannella? Kello? Korvakorut ja reiät korviin? Skootteri? Tietsikka? Tylsää-ä.
Konfirmaation kautta teinit ottavat virallisesti ensimmäisen askeleen kohti aikuisuutta. On hyvin tärkeää että rippilahja ohjaa nuorta eteenpäin niin, että hän voi kaiken aistein ammentaa aikuisuuden maljasta. Onko siis parempaa lahjaa itäsuomalaiselle teinille kuin Ilosaarirockin festarilippu? Ei ole. Rock-festivaalilla hän näkee koko aikuisuuden kirjon örveltäjistä himmaajiin, häntä koetellaan monin houkutuksin ja hän saattaa vallan humaltua (nuorten) aikuisten esimerkeistä. On siis hyvin tärkeää että itäsuomalaiset vanhemmat seuraavat aikaansa ja tunnustavat Ilosaarirockin institutionaalisen aseman aikuistumisriittinä.
Meidän tulisi olla hyvin huolestuneita niistä maallisista pyrkimyksistä jotka yrittävät kammetta kirkkoa ja valtiota erilleen. Nämä taantumukselliset tahot eivät ole miettineet asiaa yhtään pidemmälle. Jos valtiokirkkoa ei olisi, ei riparikaan nauttisi enää samaa yleisesti hyväksyttyä asemaa aikuistumisen ensimmäisenä koetinkivenä.
Siis, hyvää Ilosaarirockia kaikki te innokaat teinit ja älkää huoliko sillä me kaikki muut suvun vanhemmat konkarit tulemme kyllä tarkkailemaan jokaista liikettänne ja raportoimaan lipun ostaneille avarakatseisille vanhemmillenne jos nyt sattumalta satutte käyttäytymään niin kuin me teimme ensimmäisillä rokkijuhlillamme.
