No mutta tottakai! Monday, July 31, 2006
Posted by Sami Oinonen in status quo.9 comments
“Palauttaisitteko ystävällisesti tyhjät astiat sisälle astiakärryyn, kiitos.”
Kyltti Mustasaaren terassilla.
Kauniimman tuulivoiman puolesta Monday, July 31, 2006
Posted by Sami Oinonen in design, innovaatiot.2 comments
Ei ihme, että tuulivoimaa vastustetaan. Kukapa maanomistaja haluaisi rantaviivaansa ja perspektiiviänsä pilaamaan laiskaliikkeisten roottoritornien riviä. Perinteiset turbiinit enteilevät muutoinkin vähintään tripodien maihinnousua tai näyttävät isoveljen valvovilta silmiltä.
Mutta tämä puumainen design on toista maata. Esimerkki seuraavan sukupolven vähemmän tylyn näköisistä tuulivoimaturbiineista. Yhteen jopa 120 metriseen puuhun mahtuu maksimissaan kahdeksan turbiinia. Nämä puut ovat satoa Hollannin hallituksen hankkeesta visioida seuraavan sukupolven “esteettisempää” tuulivoimaa. Sitä en tosin ymmärrä, miksi turbiinien aina pitää olla valkoisia.
“Haetaan Seuraa”. Yst.Vast. Soutustadion Sunday, July 30, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.3 comments
Joka ainoa kerta kun tulee kuljettua Taivallahden Suuren Yksinäisen, Soutustadionin, ohi, niin tulee ihmeteltyä miksei sitä käytetä juuri mihinkään. Soutustadion seistä tönöttäää vuodesta toiseen yksin odottaen, että jälleen kerran sen lehterit täyttyisivät kuten silloin kauan sitten Helsingin Olympialaisissa 1952. Se, että Helsingin Seurakuntayhtymä on sentään järjestänyt kesäsunnuntaisin virsilauluiltoja, on edes jotain. Muttei se riitä, Soutustadion kaipaa väkijoukkoja, hurmosta, silkkaa säpinää jatkuvalla syötöllä, sillä siihen tarkoitukseen se tehtiin.
Mikä olisikaan parempaa stadionin uusiokäyttöä kuin järjestää siellä Hevikaraoke-iltoja. Metalli on takoraudan kuumaa, Helsinki on pikkuhiljaa ottamassa metallimusiikin kärkikaupungin roolia ja Suomikin on Lordin myötä virallisesti tunnustettu maaksi, jolla on musiikillisesti jotain annettavaa muille sivilisaatioille. Nämä kaikki tekijät ovat luoneet kysyntää, joka jollain tapaa pitää saada tyydytettyä.
Hevikaraokea voisi ensinnäkin järjestää tilauksesta turisteille, eikä edes turistibussireitiltä tarvitsisi poiketa, sillä Soutustadionhan on siinä Sibelius-monumentin ja Taivallahden mattojenpesupaikan välissä. Hevikaraokeiltoja voisi järjestää muutenkin kesätapahtumien yhteydessä: Tuska-festivaalia voisi edeltää karaokemarton, viikon kestävä mittelö, joissa myös ilmakitaristeillä olisi oma skaba, Helsinki City Marathonin jälkibileet luonnollisesti vedettäisiin hevin siivin tippapullo kyynärvarressa ja Helsingin Juhlaviikkojen päätösbileet soisivat hevin tahdissa – mitä parhainta musiikkikulttuurien kohtaamista.
Eksoottinen talvihevikaraoke kuuluisi myös luonnollisesti ohjelmistoon, lavalla tulisi olla kyllä sitten ehdottomasti kabanossinkärvennystä, jotta vilu ei kapajaisi tuulisilla lehtereillä. Voin jo nähdä miten kahdenkymmenen vuoden päästä Soutustadionin Hevikaraoke killuu siinä kärkipaikalla Helsingin matkailubrosareissa ja miten tänne lappaa jenkkejä kymmenintuhansin hurmoshenkisiin hevikaraoketerapiahartauksiin.
Yksi teoreettinen ongelma hevikaraokella tietysti on, nimittäin “kiintiömummo, joka valittaa kaikesta ja joskus, tosin erittäin harvoin, asiasta”. Uskon kuitenkin, että kaupunginjohto jyrää tämän mummon valituksineen matalaksi, kaikki kaupungin edun nimissä.
Yksi mopo telalla kiitos! Saturday, July 29, 2006
Posted by Sami Oinonen in design, innovaatiot, mopot, überkuul.1 comment so far
Voi jestas! Tässä on menopeli, jota olen aina halunnut, mutta en vain ole osannut sanoiksi pukea. Yleensä kun minulta kysytään että “millainen olisi sinun mielestäsi sen ja sen kategorian täydellinen tuote?”, niin sitä vaan mukeltaa jotain “emmää tiedä, kait siinä olis sitä ja tätä, vähän tuota ja sitärataa”. Raivostuttavinta on se, että sen tuotteen näkee mielessään kuin sankan utuverhon takaa ja kieli ja mieli ei taivu sitä tarkasti spesifioimaan. Niin lähellä, mutta kuitenkin niin kaukana.
Mutta silloin harvoin kun jumaluuden kohtaa, tietää heti että tässä se on, tuote jota olen aina toivonut. Sitten sitä lankeaa polvilleen ja silkasta ilosta kyynelehtii kukkaronsa tyhjäksi. Ja samalla sadattelee miksei itse keksinyt ko. tuotetta, koska sen keskeinen oivallus on niin nerokkaan yksinkertainen, että olisihan se pitänyt kaikkien aikaansa seuraavien ennustaa ja artikuloida.
Tämä Hyanide-konseptimoto on oikea mega-mashup. Sen keskeinen oivallus on yhdistää moottoripyörän muotoon ja tekniikkaan moottorikelkan tela – yhdeksi menopelien monsteriksi. Samalla se eliminoi molempien huonot puolet – moottorikelkan kömpelön ohjattavuuden ja moottoripyörän vaivalloisen kulun huonossa maastossa. Hyanide on kuin tehty kaikille synkän Suomen talven yli riutuville motoristeille. Jos näitä joskus valmistettaisiin, ne möisivät täällä kuin häkä.
Voin jo sieluni silmin nähdä itseni kurvailevan ristiin rastiin espoolaisten pilkkijöiden kiusana Espoonlahden rikkumattomassa rauhassa kuulaina talvisunnuntaiaamuina. Minulle, minulle, minulle, heti, heti, heti.
Muita mopo-konsepteja:
Scoot-sähkömopo,
Bombardier Embrio-ykspyöräinen
Tee-se-itse reikäkamera Saturday, July 29, 2006
Posted by Sami Oinonen in tee-se-itse.add a comment
Vau. Ala-asteella tuli viimeksi camera obscura tehtyä, ei tosin kuvan päheätä versiota vaan maitopurkki-mallinen. Tässä ohjeet kuvassa olevan ja astetta kehittyneemmän version tekoon. Opiskele asennusvideo, taittele ja kuvaa.
via Lifehacker
Pululla ei ole tulevaisuutta Friday, July 28, 2006
Posted by Sami Oinonen in taide.add a comment
Saatchi Gallery avasi pari viikkoa sitten lapsille tarkoitetun Artroom-osion saitillaan. Siellä lapset voivat sekä tehdä yksinkertaisia tietokonepiirustuksia että jättää ne myös kaiken kansan ihailtavaksi. Teokset on tehty antaumuksella ja lasten jättämät töiden kuvaukset ovat hauskaa luettavaa. Hyvänä esimerkkinä tämä 12-vuotiaan lontoolaisen, Tracey Saundersin, piirustus Pigeon. Hän tarjoaa työlleen seuraavan selityksen:
I do really like Pigeons, but my dad says that they mess up Trafalger Square when he sits there in the sunshine having his lunch.
Isin tyttö.
Kun mikään ei enää riitä IV Thursday, July 27, 2006
Posted by Sami Oinonen in design.9 comments
Alienware Area-51 on himopelaajan peruspelikone. Sen lisäksi että sen prosessorin hyrrä pyörii kolmea gigahertsia eestaas sivulle ja poikittain, niin tässä beibissä on prosessoreita kaksin kappalein. Eikä mitä tahansa prossuja vaan mallia Intel Core 2 Duo Extreme Edition. Huh huh, siinä saa polygonit kyytiä. Kone rendaa vaivattoman valokuvantarkasti luodin iskeytymisen örkin ohimoon ja saa näyttämään sitä seuraavan veren ja aivomassan pirskahtelun lähes lyyrisen kauniilta maisemakuvalta. Kone laskee eittämättä myös Suomen valtion tulo- ja menoarvion seuraavaksi tuhanneksi vuodeksi noin 0,1 sekunnissa. Värivaihtoehtoina peliluolan psykedeelisiin Marimekon Unikko-verhoihin hyvin sointuvat ja rohkean dynaamiset “Space Black”, “Conspiracy Blue”, “Saucer Silver” ja “Cyborg Green”.
Tämä pelielämän valttikortti kustantaa kuutisen tuhatta taalaa. Kastelukannu kannattaa pitää myös tarosalla, sillä prosessorit hurisevat auringon ytimen kuumuksissa niin, että tähän monsteriin on pitänyt häkätä nestejäähdytysjärjestelmä. Siis nestejäähdytteinen tietokone??? Mitä seuraavaksi? Voin jo nyt turvallisesti ennustaa, että muutaman vuoden kuluttua myydään pelikoneisiin lisävarusteina moottoripyörien jäähdytysjärjestelmiä.
Aiemmin Kun mikään ei enää riitä-sarjassa tapahtunutta:
Kuulaa ahteriin 80 laakia sekunnissa,
Birgitta, ostin grillin, isolla G:llä,
Nyt on isin vuoro leikkiä
Kansainvälistä klangia Thursday, July 27, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit, status quo.6 comments
Pakoputki-Center, Lehmo-Cuisine, Tuccabaja Company …
Miksi rehellisesti suomalaisten ja vain Suomessa vaikuttavien yritysten nimiin pitää tunkea jotain englanninkielistä? Minä en ymmärrä mitä hyötyä siitä englanninkielisestä lisäyksestä on paikallisilla markkinoilla. Tuoko se brändiin jotain globaalilta kuullostavia plussapisteitä (“jaa-a taitavat nuo pakoputkisentterin poijjaat tietää yhtä ja toista merkistä jos toisesta”)? Vai ovatko firmat vain jättäneet takaportin auki kansainvälistymiselle? Tai ehkä onkin vain kyse siitä, että suomenkielisenä yrityksen nimi kuulostaa ko. yrittäjän mielestä niin armottoman tylsältä että on pakko jotain kikkakolmosta nimeämisessä keksiä. Voi sitä tavanomaisuuden (lue:suomalaisuuden) raskasta taakkaa.
Valitettavasti usein tällaiset äpärähybridinimet erottuvat, mutteivat edukseen. Noista yllämainituista olen vieraillut keskimmäisessä, nimi oli paikan ainoa heikko lenkki. Kaverit vinkkasivat tuon helsinkiläisen pakoputkipajan ja pohjoissuomalaisen kampaamoketjun. Parempia/huonompia esimerkkejä löytyy varmasti pilvin pimein.
Ranskassa ko. yrittäjät olisi ensin läpsytelty frankofiilien toimesta patongeilla mustelmille ja sitten ihmiskilvin ja tuomitsevasti tuijottamalla estetty asiakkaita pääsemästä liikkeisiin. Siitäs olisivat saaneet isänmaattomat.
Sulavalinjaisuuden ylistys Wednesday, July 26, 2006
Posted by Sami Oinonen in design, überkuul.add a comment
Phantom Corsair on kuusipaikkainen konseptiauto vuodelta 1938. Sitä oli tarkoitus valmistaa rajoitettu määrä, mutta vain tämä nykyisin Renossa National Automobile Museumissa näytillä oleva yksilö valmistettiin.
Tästä mustasta “haamusta” tulee mieleen Linnunradan Käsikirja Liftareille-kirjassa Maailmanlopun Ravintola mainittu rockbändi Disaster Arean nokkahahmo Hotblack Desiaton mustaakin mustempi avaruusalus. Sehän oli niin musta että sen vieressä (jahka ensin pystyi paikallistamaan sen) pystyi melkein tuntemaan valon imeytyvän siihen.
Lentomatkalla hotellissa Wednesday, July 26, 2006
Posted by Sami Oinonen in design.add a comment
Pompööseistä hotelleistaan ja kasinoistaan tunnettu suunnittelutoimisto WATG on hieman irroitellut tulevaisuuteen sloganinsa “creating the world’s most successful destinations” hengessä. Toimisto on konseptoinut lentävän hotellin, oikean elämystaivaan, ravintoloineen ja kauppoineen. Mutta mikä on Suomen laivanrakennusteollisuuden vastaisku? Tarvitsemme isompia uivia hotelleja. Ehdottomasti.
Lossin tahdissa Tuesday, July 25, 2006
Posted by Sami Oinonen in trendit.2 comments
Lossihan se siinä, mutta mitä ihmettä siellä tapahtuu… (more…)
Olennaisen kiteyttämisen taito Monday, July 24, 2006
Posted by Sami Oinonen in brändit.add a comment
Pohjois-Karjalan keskussairaalassa hoito on turvallista ja monipuolista viihtyisässä ympäristössä.
Pertti Palomäki, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri.
Ortodoksisuus on elämää.
Arkkipiispa Leo.
Koulutus ja kehittäminen ovat menestyksemme perusta.
Ilkka Hiltunen, Outokumpu Technology Turula.
Otteita Pohjois-Karjalan mainoskirjasesta “Iloa ja osaamista”. No varmasti nuo toteamukset pitävät osin jopa paikkaansa, mutta kai sitä jotain omaperäisempää olisi voinut keksiä.
Tyyli on tärkeintä Monday, July 24, 2006
Posted by Sami Oinonen in kuluttaminen.2 comments
Talven retkeily- ja retkiluistelukauteen valmistautuminen on hyvä aloittaa kesällä retkeilykauppojen alemyynneistä. Tässä paras löytöni. Yhden kupin Relags-retkiespressokeitin. Partioaitan alesta hintaan 7,50. Alumiinia. Käyttöohjeet englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Kaikki kovia vaellus-ja kahvimaita. Tienestireissu.
Loppukesästä alkaa sitten varusteiden verkkainen huoltaminen, repun testipakkaaminen, aktivoidutaan skrinnareiden keskustelupalstalla, fiilistellään viime kauden retkiä ja odotellaan vielä kiltisti parisen kuukautta lokakuun lopulle että tulisi niitä jäitä jo. Hullun hienoa hommaa.
Antakaas kun isi neuvoo Sunday, July 23, 2006
Posted by Sami Oinonen in status quo.3 comments
Yhdysvaltalainen rapin supertähti (Kanye West) veti paikalle tuhansittain nuoria. Meno muistutti enemmän Provinssirockia kuin aikuisten jazz-festivaalia.
Jep. Näin siis Pori Jazzissa. Kansansivistyksen airut, Viikonvaihteen Iltasanomat, on oikeassa. Jazz sopii vain sofistikoituneelle aikuiselle mielelle. Eri asia on tietenkin se, milloin viimeksi Kirjurinluodolla todella kuultiin jazzia.
Voi Matildaa Sunday, July 23, 2006
Posted by Sami Oinonen in kuluttaminen.add a comment
Voisiko elintarvikkeiden nimiin harkita joitain perusnimisäännöstöjä ettei kaupassa käynti nyt vallan aivan mahdottoman hauskaksi mene? Ennen naureskelin pelkästään hedelmävaa’an ja etenkin omenoiden kohdalla…red hot, red hot delicious, royal red, royal beauty, royal gala galaksi… Mutta nyt sitten tällaista perunaa pukkaa. Ja sitten on vielä Rosamundaa, Sabinaa, Siniä, Van Goghia ja Nicolaa. Tai toisaalta, jos kerran överiksi menee, niin tehdään sekin kunnolla. Lainataan ravihevosten nimistä. Miten olisi Sir Roland Rosamunda, Rocking Speed Sabina tai Hikeliina Van Gogh. Toimii!
Murteen kuolema Saturday, July 22, 2006
Posted by Sami Oinonen in trendit.7 comments
Enhän minä osaa laulaa
Näin toteaa Kotiteollisuus-yhtyeen laulaja Jouni Hynynen maakuntalehti Karjalaisen mukaan (20.7.).
No ei takuulla ole sanonut vaan:
Enhä mie ossoo laoloo
On se kumma kun karjalainen lehti vääntää väkisin karjalaisen yhtyeen karjalaisen laulajan murteen kliiniseen puhekieleen. Juttuun on eksynyt yksi mie-sana ja varmasti vahingossa. Aijai, vielä on parannettavaa (huononnettavaa).
Kun mikään ei enää riitä III Friday, July 21, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.3 comments
En ole koskaan osallistunut värikuula-ammuntoihin, vaikka mieli tekisi niin. Ne tuntuvat olevan varsin suosittuja varsinkin yritysten tiimipäivien patojenmurtajina. En yhtään ihmettele, sillä kaikki jotka ovat käyneet silmittömästi räiskimässä liipasinsormensa ruvelle vouhottavat aina sitä samaa “…born to kill…man is a hunter…blow your head clean off…” -tarinaa. Eli vaikuttaa varsin asialliselta. Jos nyt kuitenkin saisin aikaiseksi, niin sonnustautuisin en enempää enkä vähempää kuin kuvan sotisopaan ja aseisiin. Mörssärit ovat mallia “The Defender – Paintball Gun from Hell”. Se sylkee kuulaa ahteriin 80 laakia sekuntissa. Ei paha.
Aiemmin Kun mikään ei enää riitä-sarjassa tapahtunutta:
Birgitta, ostin grillin, isolla G:llä,
Nyt on isin vuoro leikkiä
Tänään Helsinki, Kairo ja Mumbai Thursday, July 20, 2006
Posted by Sami Oinonen in taide.add a comment
Upeaa. Jo edesmenneen saksalaisen taiteilijan Martin Kippenbergerin Metro-net, globaali metroverkko sisäänkäynteineen, on ajatuksia herättävä idea. Valitettavasti hän kuoli vuonna 1997 ja ehti rakentaa vain muutaman portaalin ei-mihinkään. Kukahan jatkaisi hänen työtään?
[BLDGBLOG]
Runo kesälle Thursday, July 20, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.add a comment
Kimpassa soudamme,
kokemuksia noudamme,
ja airon airodynamiikka
poistaa melankolinaa
Suomen Ladun ulkoilukalenteri – heinäkuu 2006
