jump to navigation

Sokerivuorelle tahdon mä! Monday, December 11, 2006

Posted by Sami Oinonen in brändit.
trackback

sugar-cubes-mountain.jpgHeittäydyin hurjaksi ja ostin puolitoista litraa Coca-Cola Zeroa. Olin kuullut tästä sokerittomasta äijäkolasta pelkkää hyvää ja ajattelin, että on pakko kokeilla ettei tarvitse sitten teoretisoida aiheesta.

Mutta juoma olikin sitten kaiken kaikkiaan masentava koettelemus. Ensinnäkin Zero-kolajuoman brändäys on mahdottoman tylsän näköinen, sehän näyttää aivan joltain intialaiselta kopiokolalta. Zero-nimikin on niin hillittömän urpo valinta, ettei tarvitse olla mikään ruudinkeksijä, etteikö sitä heti voisi käyttää mainonnassaan kuten Pepsi Max on tehnyt…”from zero to max.”

Mutta se maku. On erittäin raivostuttavaa, että keksitään mukamas-kolajuoma joka maistuu lähes täysin samanlaiselta kuin aito sokerinen alkuperäinen, mutta ei aivan. Mutta ei AIVAN. Aarrgghh. Sehän on kuin kofeiiniton kahvi, tuo hyperaktiivisten terveystanttojen kosto ihmiskunnalle, tai kuin automaattivaihteisto, rasvaton maito, pilsneri, kasvispihvit, skootteri, rasvaton jogurtti, dressmann…niin lähellä, mutta kuitenkin niin raivostuttavan kaukana aidosta asiasta.

Kun Zeroa kaataa kurkustaan, kolajuomien kestoaines, pulunpaskastakin tuttu kirpsakka fosforihappo hyväilee makunystyröitä ja sitä kuvittelee hetken, että he-hei tässähän juodaan kunnon kokista. Mutta ei, ei, ei. Juuri kun aivoihin on singahtamassa viestiä kolajuoman taivaallisesta hyvänolon tunteesta, lähtee perään heti toinen viesti “jumanklavita jätkä, tää ei oo kolaa, vaan silkkoa sisältä, jotain kopiotilsettä, älä kittaa enää, jos sokerivuorelle tahdot sä!”

Ja antikliimaksien antikliimaksi on valmis. Zero on jopa huonompaa kuin Pepsi Max. No, se on toisaalta luonnollista, sillä jo nimen puolesta Max on se ultimaatti, jonka ohi ei pääse. Se on maksimi, oli maksimi sitten menevä mihin tahansa. Max seuraa, sillä se on sitä ja se. Eikä edes sen ali pääse, kuten Zero yrittää epätoivon vimmalla, sillä Zero on nyt vain täysi nollajuoma. Vielä härskimpi rimanalitus kuin isähahmonsa Coke Light, kaikkien itsensäkieltäjien limuvalinta.

Ja entäs se Zeron “Vedä mustaa pikeä naamaan ja skooraat kuumia tsiksejä kahmalokaupalla”-mainonta? Voihan vyötäröläski, mitä katteettomia lupauksia. Että minäkin kaataisin vaivattomasti naisia pelkästään kainaloani nostamalla tai jotain? No ei onnistunut. Tuli vain kylmää lahnaa ja avokämmentä.

Kyllähän sen kaikki tietävät, että jonkin verran mainonnalla luodaan mielikuvia, mutta näin räikeää epäsuhtaa totuuden ja tarun välillä en ole tavannut sitten sen jälkeen kun yläasteella Bruce Leen leffan vakuuttelemana uskottelin misuille ja itselleni, että olin todellakin inkarnoitunut Bruce Lee ja että se pulpetinkulma menisi säpäleiksi kevyellä ja näytösluonteisellä chokuzuki-lyönnillä. Ei mennyt, mutta käsi meni kyllä.

Toisaalta, ehkä noiden sokerittomien kolajuomien juominen on sittenkin kannatettavampaa kaikesta kärsimyksestä huolimatta. Healthbolt kuvailee hyvin osuvasti mitä iso lasillinen aitoa sokerista kola-asiaa saa aikaan kehossasi:

  • 1o minuuttia juomisesta: 10 teelusikallista sokeria on tulvahtanut koneeseesi. Tämä on muuten 100% päivän sokeritarpeestasi. Et oksenna, koska tuo vanha tuttu, kirpeä fosforihappo, estää sinua huomaamasta litkun makeutta.
  • 20 minuuttia. Verensokeri singahtaa pilviin, ja insuliinihormoniparka yrittää pitää sinut tolpillasi. Maksasi reagoi tähän oksentamalla kaiken sokerin rasvaksi.
  • > 60 minuuttia: Sokerihumalaa seuraa kunnon sokerikankkunen. Sinusta tulee veemäinen. Soitat äitillesi, kavereillesi ja pomollesi ja haukut heidät kaikki halkipoikkipinoon. Kiihdyksissäsi sinulta lirahtaa housuun, sillä munuaisesi ovat rykineet kokiksen veden ja se alkaa valua läpi reisillesi. Kiitos ja näkemiin.
About these ads

Comments»

1. Petja Jäppinen - Monday, December 11, 2006

Sokerittomat juomat ovat osoitus siitä että jumalaa ei ole.

On muutama asia jota tässä asunnossa ei tapahdu.
Nähdä aikuista miestä sandaaleissa tai sokeritonta limua.

2. PA - Monday, December 11, 2006

automaattivaihteisto, rasvaton maito, pilsneri, kasvispihvit, skootteri, rasvaton jogurtti, dressmann…niin lähellä, mutta kuitenkin niin raivostuttavan kaukana aidosta asiasta.

Minusta on tietenkin hyvin ärsyttävää, kuinka ihmiset sanovat pilsneri ja tarkoittavat tällä ykkösolutta.

3. Sami Oinonen - Monday, December 11, 2006

petja: tuohon listaan voisi lisätä vielä Suomen Kuvalehden.

pa: auts, olenkin oluita ymmärtämätön houkka, en niistä juurikaan mitään tiedä, paitsi ainoastaan vapaista sellaisista. erheellisesti tarkoitin tosiaankin ykkösolutta. I stand corrected. Giddy-up!

4. Petja Jäppinen - Monday, December 11, 2006

Jos nyt vähän lehdistä.
Meille tulee mm.
Valitut Palat,
Apu,
Seura,
Tekniikanmaailma,
Parnasso,
Kauppalehti,
Tiede,
Mikrobitti,
Kotimikro,
Trendi,
Suomen Kuvalehti,
Gloria,
Gloria Gourmet,
Glorian Koti,
Glorian Antiikki,
Kotiliesi, Fakta,
Bisnes.fi (yksi numero vielä),
Maku, Hesari,
Aku Ankka,
Me Naiset,
ET,
Anna,
Meidän Talo,
Muoto,
Image,
Matkaopas
Kuluttaja… Ja jokunen muu

5. Sami Oinonen - Monday, December 11, 2006

onhan noita nippu, aika monta noista kuuluu kyllä mielestäni kategoriaan “niin lähellä, mutta kuitenkin niin raivostuttavan kaukana aidosta asiasta.” ….

6. Petja Jäppinen - Monday, December 11, 2006

“Et oksenna, koska tuo vanha tuttu, kirpeä fosforihappo, estää sinua huomaamasta litkun makeutta.”

Tätä mä en ymmärrä.

7. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

fosforihapon kirpeä maku peittää sokerin, sillä aika monta sokerilusikallistahan siinä lapataan käytännössä suuhun kun limua vedetään … suurin piirtein oli soveltaen suora käännös tuosta mainitusta lähteestä

8. Angela - Tuesday, December 12, 2006

Rasvaton maito on namia! Limuja ei tarvitse kukaan…no ehkä (harvinaisen) hirvittävässä kankkusessa aito! kokislasi tekee gutaa :)

9. Andakmaye - Tuesday, December 12, 2006

Mulle ei ole ihan auennut, miten tuo Zero-cokis eroaa siitä tavallisesta Light-cokiksesta, kun eihän siinäkään käsittääkseni ole sokeria. Oli jo tarkoitus mennä kauppaan ostamaan tutkimusaineistoa, mutta tämän tilityksen jälkeen en tiedä, uskaltaako mokomaan nollajuomaan koskeakaan.

10. Petja Jäppinen - Tuesday, December 12, 2006

Ymmärrän sen, että fosforihappo peittää sen makeuden, mutta en ymmärrä sitä että makea oksettaisi.

Itselläni ei ole mitään estoa vetää vaikka hunajaa lusikalla.

Sitä vastoin jos joudun kohteliaisuus syistä tai muutoin syömään voideltua leipää, ajattelen isänmaata.

Lopetin leivän rasvaamisen vuonna 69 ja suolan käytön 76.

Samoin minun tekee pahaa syödä useimpia vihreitä vihanneksia, ne maistuvat minun suuhuni siinä määrin samalle kuin pitäisi messinkiä suussaan, että tekee pahaa.

Herneet ovat oikeastaan poikkeus. Nekin tietysti maistuvat metallille, mutta ei niin paljoa ettei niitä voisi syödä.

11. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

andakmaye: Zero perustuu kokiksen reseptiin, coke light on häkätty reverse-engineering-tyyppisesti muistuttamaan kokisen makua. siinä se ero (wikipedian, tuon absoluuttisen totuuden mukaan)

mutta kannattaa maistaa, jotta tietää mitä menettää tai ei.

petja: liika makea on aina liikaa, se kai se oksettaa, en ole tosin kokeillut putkeen lappoa suuhuni kymmentä teelusikallista, joten empiriatietoa ei ole. tosin jo ajatus on kuvottava.

kasvikset ovat nam! ja parhainta tietysti jos ovat itse kasvatettuja!

12. Tomi - Tuesday, December 12, 2006

Jostain kuulin, että Zeron idea olisi olla samanmakuinen kuin vanha Light Cola, ennen kuin siitä vaihdettiin aspartaami suklaroosiin. Mitään varmuutta minulla tästä ei kuitenkaan ole, kumpaakaan en juo.

13. Pekka Eskimo - Tuesday, December 12, 2006

reverse-engineering tässä tapauksessa varmaan tarkoittaa tosiaan sitä, että on palattu siihen vanhaan light cokikseen, koska on palattu aspartaamiin. coca-colakin on sen verran yksinkertainen asia, että vaikea kuvitella, että mistään monimutkaisemmasta voisi olla kyse.

ainakin vanhan lightin ja zeron tuoteselosteen on identtiset. luultavasti myös valmistusmenetelmät. vanha mainoskikka: new improved flavour ja hirvittävä mainoskampanja. kun new flavour on perseestä niin asiakkaiden toiveesta uusi kampanja tuo markkinoille:
classic formula tuotteen, jota nostalgia-arvon takia täytyy pitää vähän korkeammalla hinnalla.

14. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

tomi: tajusin juuri itse, etten ole koskaan edes maistanut Light Colaa.

pekka-eskimo: joo, tsekkasin noita selosteita ja se vähä mitä ymmärrän , niin samoilta näyttivät. Toisaalta, mitä enemmän noita tuoteselosteita lukee, sitä vainoharhaisemmaksi tulee. Mitä kaikkea sitä tuleekaan imutettua.

Zeron on kokiksen suurin markkinointisatsaus 22 vuotteen (ref:wikipedia) ja se kyllä näkyy. Mutta miksei nimi vaikka olisi Eco-Cola :-) . Ehkä seuraavaksi

15. tyttö - Tuesday, December 12, 2006

Light Colan ja Zeron ero on siinä, että ensiksi mainittu on tarkoitettu naisille, jälkimmäinen miehille. Sen “saattaa” tarkkasilmäisimmät huomata myös ko. tuotteiden mainonnassa (“Zero tiukkapipoa, pelkkiä helppoja nakkeja!” jippii… ) ja jälkimmäisen tervaisen “miehekkäässä” maussa.

16. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

tyttö: ilmankos en ole Lightiin koskenut, koska sen mainonta ei ole puhuttanut minua ollenkaan, kas kun en ole sitä edes huomannut (koska olen mies) .

Zeron mainonta puhutteli heti ja tunsin, että tässä oli minun juomani

hei juuri sinä, tätä blogia lukeva ja light colaa itsepäisesti juova, miespuolinen kaverini… lopeta nyt hyvä mies sen lightin juominen. Niin monet kerrat olen vieressäsi hävennyt juomavalintaasi. Ja nyt tiedän syynkin.

17. Kuraattori - Tuesday, December 12, 2006

Itse olen lähimuistin mukaan kerran ostanut Light-Cokista. Se oli kyllä virhe ja alibiksi esitän jonkin aivoödeeman tai jonkin.

Makuasia on mielestäni sellainen ettei siinä terveysseikat toimi kriteereinä. Mielummin juon vähemmän sitä aitoa oikeaa Coca-Colaa, kuin ikinä yhtään Light-Colaa. Jos siis koen olevani pakotettu sokerinkäytön vähentämiseen, vähennän annosta, en vaihda tuotetta.

Niin, ja tosiaan, Pepsi Max nokitti kivasti tuota nollaa, eli Zeroa mainoksissaan.

Ai niin, enkä ole kyllä oikean Colan juontia vähentämässä, tuo oli vain esimerkki.

18. JE - Tuesday, December 12, 2006

Pyynikin Helmi… tai edes Sitruuna Sooda. Niin kaukana, ah niin kaukana.

19. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

kuraattori: samaa mieltä, elämässä pitää olla nautintoja.

muutaman kaverin kanssa on pyöritelty ideaa sellaisesta ravintolasta, jossa olisi kaikki sallittua: olisi rasvaa oikein kunnolla, sokeria kilokaupalla, sais pössytellä, annokset olisivat jumalattoman isoja, palvelu asiallisen veemäistä… paikka minne saisi mennä ilman etikettien ja ennakkoasenteiden ja terveysfasistien pakkopaitaa

je: varmasti on osaltaan noiden vanhojen limujen ansiota, ettei pepsit ja kokikset ole lyöneet Suomessa yhtä hyvin läpi kuin muualla keskimäärin. Meihin suomalaisiin on juurtunut sitrusjuomien kaipuu enemmän kuin kolien kai.

20. jazmanaut - Tuesday, December 12, 2006

itse en koske laittijuomiin tikullakaan, kun ovat pahoja kuitenkin.
Mutta mitä olen seuraillut, niin laittikolassahan ooli ekka aspartaamia, joka korvattiin jollain hedelmäsokerilla tms. ja tää zero on sit ilmeisesti sitä alkuperäistä aspartaamihöttöö eri etiketillä.

Niin se kehitys kehittyy.

21. Niinuska - Tuesday, December 12, 2006

Oli aika silloin kun litkittelin kaiken maailman sokerijuomia, mutta nyt kun on sokeritauti – ja onneksi ei litkun syy, vaan sukuvika – niin olen kiitollinen siitä että on olemassa Pepsi Max. Hän joka tuo jotain muuta kotiin lentää ulos pullo perässään.

Yksi vika sokerittomassa litkussa on se että aspartam panee mahan ja pehvan käyntiin. Voi leikkiä moottoria jos haluaa ja vaikka antaa itselleen jacuzzi kylvyn….jos tekee mieli…siis….

22. Sami Oinonen - Tuesday, December 12, 2006

jazmanaut: joo paluuta vanhaan tuoteselosteiden lähemmän tarkastelun perusteella

niinuska: heh, kovin vähäistä on limun juonti kaiken kaikkiaan meikäläisellä, mutta tuo perämoottoriefekti ei kuulosta kovin miellyttävältä…tosin kesällä järvessä kelluminen voisi onnistua ehkä paremmin… ja sen aspartaamin metanolin voisi kai varastoida johonkin hyötykäyttöön ….

23. Niinuska - Tuesday, December 12, 2006

Hmm, hyötökäyttöön! Hyvä ajatus! Paras alkaa säästämään kerran ei sitä ikinä tiedä milloin tarvitsee pienen annoksen aspartaamin metanolia! ;-)

24. MinttuBirdy - Wednesday, December 13, 2006

Kerrankin joku vihaa vääryyttä (light-litkut) ja puolustaa oikeutta (sokeria kansalle!)

Kiitos uudesta blogilöydöstä!

25. Sami Oinonen - Wednesday, December 13, 2006

minttubirdy: kiitos itsellesi oikeamielisestä kommentistasi.

Tämä blogi on oikeasti älyttömän hyvä, minun näköinen ja oloinen, vaatimaton muistijälkeni kyberavaruudessa. Muista mainostaa kaikille kavereillesikin ;-)

Mulla on muuten kaikki Tori Amosin levyt! Hänet haluan vielä joskus nähdä.

26. Jazmanaut - Thursday, December 14, 2006

“Mulla on muuten kaikki Tori Amosin levyt! Hänet haluan vielä joskus nähdä.”

Se onnistuu kyllä! Kaverini matkusti vasta New Yorkiin, päämääränään tavata Uma Thurman. Uma tuli sitten heti ekoissa liikenevaloissa vastaan. Loppureissunsa oli sisällyksetön.

Joten varo mitä toivot.

27. Sami Oinonen - Thursday, December 14, 2006

jazmanaut: Toivon, että onnistuu. Kaverillasi on ollut hieno säkä. Minä sentään käytin kiitettävän paljon effortia Uman träkkäämiseen. Mutta hän oli kertakaikkisen mahtava, siis ihmisenä. Tämän linkatun jutun lopussa minun close encounter with UT.

http://uberkuul.wordpress.com/2006/10/29/k-billyn-seiskytluvun-supersoundeistaviela-kerran/

28. Petja Jäppinen - Saturday, December 16, 2006

Sokerittomat tuotteet lisäävät ruokahalua.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

Follow

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: