Future of Happiness Thursday, June 24, 2010
Posted by Sami Oinonen in brändit, innovaatiot.trackback
Vanhan Nokia-juhdan on vaikeaa tunnustaa, että Apple on sitä parasta korkeaoktaanista mobiilielämystä mitä ihminen nyt arkea helpottaakseen ja koukuttaakseen tarvitsee. Tai sitten ei olekaan niin vaikeaa vaan ilmeistä, onhan Apple kuitenkin ollut ensirakkauteni ja polkuni tietokoneistetun arjen pariin.
Olen kuitenkin hieman huolissani Applesta. Heiltä on tullut taas uusi mobiilikäyttöjärjestelmä sekä sen kylkiäisenä designeepos, kännykkä taivaasta. Luulin jo vuosia sitten päässeeni eroon käyttöjärjestelmäpäivitysten ja uusien laiteversioiden päivittämisen pallomerestä, mutta vielä mitä. Apple on vetänyt minut tylysti takaisin.
Nuo kaikki supermaagiset termit kuten “moniajo”, “kansiot”, “viestiketjut”, “digitaalinen zoom”, “soittolistat” … termejä joita jo Larin Paraske vihmoili virsissään haja-asutusalueiden maitolaitureilla turinoidessaan.
Mutta pah, vaikka latailin keihäänkärjessä uutta käyttöjärjestelmän versiota ja tein varmasti kanssaihmisilleni tiettäväksi, että näin olin tekevä ja siten tehnyt, ei kenessäkään puuhasteluni aiheuttanut mitään tunnetiloja myötähäpeää lukuunottamatta.
Mitä, mitä, mitä? Eikö helpompi arki viehätä niinkuin se manifestoi itsensä kosketusnäytön ja woblaavien ikonien kautta?
Mistä tämä kaikki kertoo?
No siitä että jumalpuhelimesta on tullut kansan puhelin. Ostavaa massaa, suurta yleisöä, ei voisi vähempää kiinnostaa ne sadat uudet toiminnallisuudet ja rajapinnat, joilla magiikka jäsentyy hermeettiseksi kokonaisuudeksi, tilaksi, jossa digitaalinen kohtaa fyysisen ja sosiaalisen. Ubiikiksi laitteeksi, jolla arki rullaa ja tallentuu virtuaalijäljiksi ja merkityskerroksiksi meille ja jälkipolville.
Heitä kiinnostaa helpompi, hyvä arki ja jos sen tarjoaa supermaagisen slikki joukko bittejä, mekaniikkaa ja muotoa niin se kelvannee siinä missä tetrapak, lantsarit tai kuivausteline.
Ah meitä suunnannäyttäjiä – sijaiskärsijoitä ja uudisraivaajia. Lopussa seisoo kiitos ja vapaus teknologian ikeestä luulen, tai kuten Hiski, suunnannäyttäjä hänkin, sanoisi: “Vaekka mualiaman myrskyt meitä tuuvittaa, Niin vapaus se varmasti voettaa”.


Comments»
No comments yet — be the first.