jump to navigation

Kootut selitykset Monday, July 3, 2006

Posted by Sami Oinonen in status quo.
trackback

Että rassaa tämä arvonsa tuntevan vegetaristin elämä. Se on yhtä helvettiä. Ei ruoan tai sen saatavuuden takia, vaan siksi että joka ainoa jumalanpäivä joku saa päähänsä harrastaa small talkia aiheesta.

“Ahaa, että salaatin otit siis. Et kai sinä sentään kasvissyöjä ole?”
– Joo-o. Täytyy vähän häveten kyllä tunnustaa että olen.

“Aijaa. No miksikäs sinä Sami nyt olet vallan kasvissyöjäksi ryhtynyt?” (Tämä kysymys pitää aina sisällään se oletuksen, että olen jonkinsortin ekoterroristikettutyttö keltaisessa retrojopossaan ja jonka hampputehtaalla pyyhkii hyvin.)
– Minä halusin vain vaihtelua…Ei, ei kaduta yhtään. Olen selvinnyt hengissä seitsemän vuotta. Tosin tiukkaa on tehnyt ja joka yö itken itseni hampurilaisuniin. Ja olen muutenkin hieman outo.

“Aijaa. No mitenkäs sinä pidät huoli että saat hiilihydraatteja ja muita hivenaineita joita lihassa on, muttei kasviksissa lainkaan, eikös se ole aika työlästä se, eikös?” (Tämä kysymys puolestaan olettaa, että lihansyöjät olisivat sen sijaan jotain ruoka-aineympyrään hypnoottisen neuroottisesti tuijottavia iggypoppeja, jotka arjalaisen millilitran tarkasti annostelevat kaikki kehonsa vaatimat ravinteet suoraan suoneen.)
– Joo, en ymmärrä mitään proteiineista ja hiilihydraateista ja muista. Mutta olen pyrkinyt aina syömään mahdollisimman monipuolisesti. Hyvin on pärjäilty. Lääkärikin sanoi tuossa tarkastuksessa, että meikän kroppa vinkuu paremmin kuin Mika Kallion KTM ja veri-, rasva- ja muut tuikitärkeät arvot on kuin WADA:n puhtaan enkelin papereista.

“Aijaa. No mutta etkös sinä iso mies jo, nyt ole vähän hupsu kun niin itsepintaisesti syöt kasviksia, siinähän kärsivät kaikki muut kanssaihmiset vallan?”
(Just joo, aina vedetään tämä Äiti Teresa-kortti esiin. Ajattele muita, älä ole julma koska ruokavaliollasi kyykytät suvun ikuiseen pastavankilaan.)
– Ei oo kukaan valittanut. Osaan kokata kyllä omat soppani.

“Aijaa. No mites se kesällä lomailu ja grillailu sujuu? Onkos niitä kasvismakkaroita minkälaisia?” (Tämä on se todennäköisin kesäkysymys.)
– Onkai niitä, jos nyt välttämättä haluaa kantaa oman makkaransa kekoon ja osallistua grilaamisriittiin.

“Aijaa. No, milloin sinä palaat takaisin lihan pariin?” (Tämä on pohjat. Se pitää sisällään oletuksen että paluu vanhaan olisi jotenkin aina tavoiteltavissa oleva päämäärä. Että minä olisin kuin tupakkalakkolainen. Kyllä se routa porsaan kotiin ajaa. )
No ei ole käynyt mielessä. Ihan hyvin menee. Varmasti viimeistään silloin kun palaan synnyinseudulleni, tai ensimmäiseen työpaikkaani, tai alan jälleen käyttämään vaippoja.

“Aijaa. Niin, on mullakin siskon mies kasvissyöjä. Se tuntee Saurin Pekankin.”
– Älä! Aika mahtavaa.

Comments»

1. Kaisa - Monday, July 3, 2006

Klassikko on myös, että jossain vaiheessa iltaa enemmän tai vähemmän humaltunut älyn jättiläinen laukaisee “mulla on sopimus jäniksen kanssa” -vitsin nähtävästi olettaen että kohteena oleva vegetaristi ei ole kuluneiden vuosien aikana vielä saanut tarpeekseen siitä.

Tuota Äiti Teresa -korttia ei ole kukaan minun eteeni vielä viskannut. Kummaa. Ehkä oletuksena on että koska olen nainen, teen itse ruokani, enkä näin ollen aiheuta ylimääräistä vaivaa muille toisin kuin mies, joka varmaankin ihan äidin ja vaimon kiusaksi rupeaa nirsoilemaan?

Ehkä ärsyttävin oletus on se, että kasvissyöjän pitäisi tietää kaikki faktat vitamiineista ja kivennäisaineista ja seurata jatkuvasti että päivittäiset ravintosuositukset täyttyy. Hemmetti. Ja kun tarpeeksi moni sitä olettaa, alkaa itsekin kuvitella että minun pitäisi olla joku asiantuntija ravitsemuksen saralla, ja tuntea syyllisyyttä siitä että ei ole ottanut asioista selvää vaan tullut aina ihan mainiosti toimeen sillä kuuluisalla maalaisjärjellä.

(Ehkä tämä ei ole yleisvegetaristinen ilmiö, ehkä vain minulla on tuo ongelma. Anteeksi että puran patoutumiani tänne.)

2. Sami Oinonen - Tuesday, July 4, 2006

jep, tuo äiti/vaimo-oletuksesi on varmasti oikea. sillä naisväkihän sen ruoan on aina tehnyt, ajatellaan. mutta minun ansiostani suvun naiväkikin on löytänyt itsestään kasviskokkaajan, jota he eivät välttämättä koskaan muuten olisi löytäneet. että jotain positiivista.

muuten kommenttisi lienevät yleisvegetaristisia. me sorretut, mutta arvonsa tuntevat.

3. Petja - Friday, January 18, 2008

Minä en oleta kasvissyöjän tietävän yhtään mitään

4. Sami Oinonen - Friday, January 18, 2008

totta, hoopoja median aivopesemiä besserwissereitä kaikki


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: