Sorretut mutta oikeamieliset Sunday, August 13, 2006
Posted by Sami Oinonen in bizarre.trackback
Tänään, Kansainvälisenä Vasenkätisten Päivänä, tein jälleen sen minkä olen tehnyt niin monesti vuosien varrella. Merkkipäivän kunniaksi ja tavoilleni orjallisena tartuin tyhmänrohkeana, laiska kun olen, enemmistön fiskarseihin ja yritin näperrellä pahvista origamia irti.
Mutta ei, vasurini ei taaskaan, kuten niin monasti aiemmin, ymmärtänyt aivojeni merkkikieltä ja sakset kirposivat kuopimaan oikeaa keskisormeani pahvin sijaan.
“Loistavaa”, ajattelin. “Todella loistavaa”. Onneksi ei kuitenkaan pyörösaha ollut kädessä, olisi varmasti palkeenkielellä ollut hieman enemmän mittaa. Tai kuten ala-asteen historianopettajani totesi taulusienestä päähänsä saatuaan, “Hyvä ettei ollut tiiliskivi”. Että jotain positiivista tähänkin arkidraamaan.
ÜBERKUUL. 
Onnittelut muillekin vasureille, kuten itselleni, hyvä me! Harmittaa kun ne punakahvaiset fiskarssini katosivat muutossa.
Voi ei, minulta meni koko juttu ohitse. Hitsiläinen kun en ole tähän väliaikaisselainasennukseen kopioinut syötekirjanmerkkejä, niin näin siinä sitten käy.
Minä olen tosin sikäli kiero vasuri, että käytän saksia oikealla kädellä.
Mää käytän hiirtä oikealla, mikä tekee tietsikalla piirtämisen ällöttävän vaikeaksi.
Taidatte olla pa ja paa ns. sekakatisia, vakuutusyhtioiden riskitaulukoissa olette aika korkealla. Itsekin tunnustan sekakayttamisen nimeen
Olen, hyvinkin. Heitän palloa oikella, käytän lusikkaa ja haarukkaa vasemmassa, mutta veistä oikeassa.
Kirjoitan ja piirrän huonosti molemmilla käsillä…
Sama vika kirjoittamisen suhteen. Yläasteella luokanvalvojani motivoi minua ruotimalla käsialaani koko luokan edessä, ensin haukkui a:stä ö:hön ja otti vähän takaisin ja kutsui symboliikkaani “no, onhan se persoonallista”. Sen jälkeen ei ole paljon huvittanut kirjoitella. Traumaattista.
Onneksi oli sitten nämä tietokoneet, jälki ei ole kovin persoonallista, mutta selvää ainakin saa.
Ennen vanhaan oltiin käsialafasisteja.
Mää oon aika umpivasuri oikeastaan. Joitain laitteita käytän oikeakätisten malliin (hiiri, kitara), lähinnä siitä johtuen, että vasenkätisten versiot ei ole ollu helposti saatavilla.
niin, oltiin, kuin myös käsifasisteja, mäkin skulaan skebaa ihan oikein päin, ihmeellistä.
Olen soittanut kitaraa oikeakätisesti päälle kaksikymmentä vuotta. Aika paljonkin parhaimmillani. Aikanaan ei ollut vasenkätistä tarjolla.
Tänään viimeksi huomasin rämpyttäväni ilmakitaraa vasurilla. Lujassa se on.