jump to navigation

Tie, totuus ja vakio Wednesday, August 30, 2006

Posted by Sami Oinonen in musiikki, status quo.
trackback

Voisikin ehkä miettiä, pitääkö sitä hiphopia tunkea ihan joka paikkaan. Nykyäänhän se valtaa alaa melkein kaikilla mantereillakin.

Taantumuksen airut, luotisuora ja aarnipora, Helsingin Sanomat, pohtii näin musiikkikriitikkonsa Harri Römpötin suulla (ma 28.8) lauantaisen Huvila-teltan annin suurempaa musiikkikulttuurista merkitystä.

Huvila-teltassahan esiintyi nykyklezmerin valovoimaisin tähti David Krakauer Klezmer Madness-bändinsä ja DJ Socalledin kera. Siis kansanmusiikkia sähkösoittimin ja vielä hiphop-biittien kera? Miten tämä voi olla mahdollista? Kuinka joku uskaltaa?

Römpötti nostaa esiin todella tärkeän asian. Musiikki, kuten oikeastaan kaikki muutkin asiat, ovat pyhiä vakioita, joihin ei sovi kerettiläisten puuttua. Kun joskus joku tyylisuunta tai ajatus on neitseellisesti siinnyt kuin tyhjästä, ei sitä pidä sorkkia, vaan sitä pitää kultivoida nimenomaan toistamalla sitä tästä päivästä ikuisuuteen aina samanlaisena.

Näin kaikki tietävät miten mikin oli, on ja tulee olemaan. Näin poistuu epävarmuus, luomisen tuska ja ehkä kaipuu johonkin uuteenkin. Samoin, tämän römpöttiläisen ajattelutavan mukaan innovoinnin älylliset uhraukset voi suunnata sitten korkeampaan tarkoitukseen, kuten esimerkiksi kulttuurin monoliittisen ytimen suojelemiseen.

Onneksi Römpötin lauantai-ilta Huvilassa ei mennyt kuitenkaan ihan penkin alle, sillä antikristus DJ Socalled “oli usein lepovuorossa muutenkin”, ja “miellyttävintä Socalledissa oli, ettei hän turvautunut pelkästään koneisiin. Hän räppäsi yiddishiksi ja soitti efektien ohella haitaria.”

Nyt vallan hävettää kun minulla ja niin monella muulla oli todella miellyttävä musiikki-ilta. Miten minä olinkin niin tietämätön.

Comments»

1. Anu - Wednesday, August 30, 2006

“…turvautunut pelkästään koneisiin.” Hämmästyttävän sitkeässä elää käsitys, että koneet soittavat musiikkia melkein itsekseen – jopa asiasta mukamas jotain tietävien keskuudessa.

2. Sami Oinonen - Wednesday, August 30, 2006

niin, kyllähän koneet soittavat ihan mitä vaan ja softia on kilometrikaupalla musiikin tekemiseen, mutta niistä hyvistä ideoista on aina pulaa käytti sitten konetta tai fyysistä instrumenttia

3. Anu - Wednesday, August 30, 2006

Juu, tarkoitinkin sitä, että jonkun pitää ensin tehdä jotain, ennenkuin kone alkaa soida. Ja jos sen aikoo saada soimaan hyvin, sitä jotain on tehtävä paljon.

4. Sami Oinonen - Wednesday, August 30, 2006

jep, ja kyllä se dj socalled loihti sieltä koneestaan ihan kivoja sämplejä

5. murkus - Thursday, August 31, 2006

Hesarin arvio tiistain konsertista oli minusta melko rock-poliisi henkinen. Soitto määritellään “aivan normaaliksi”, ja ihmetellään “kuinka yleisö ei tajunnut eroa”. On se perkele kumma että tykkäsivät! Jäi mietityttämään oliko kriitikolta kenties jäänyt ilmainen tarjoilu väliin mikä harmitti, vai oliko muutama sata ihmistä yksinkertaisesti väärässä ja tyhmiä kun nauttivat konsertista.

6. Sami Oinonen - Thursday, August 31, 2006

No olipa hienoa tekstiä kriitikkojen legendalta, Jukka Haurulta. Oikeastaan olen sitä mieltä, että hänen pitäis perustaa joku musablogi, jossa hän jakaisi oikeita totuuksia meille muille. Se voisi olla vaikka nimeltään “Elitistiltä kansalle”. Tai ihan vaan pelkistetysti “Olen Jumala”.

En kyllä ymmärtänyt Haurun viimeistä lausahdusta.

“Jälleen kerran kritiikki osoittautui reseption, eli vastaanoton estetiikaksi.”

Tosin hyvään kriitikkoperinteeseen kuuluukin osoitaa massoille, että elämää suuremmat viitekehykset ovat kriitikolla hanskasssa


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: