jump to navigation

Piparkakkutalo, muumit ja kärsimätön mies Sunday, December 24, 2006

Posted by Sami Oinonen in brändit, tee-se-itse.
trackback

duumitalo.jpgPiparkakkutalon rakentaminen ei ole hauskaa puuhaa. Minulla on siitä karvaita kokemuksia. Vaikka olenkin enemmän prosessimiehiä, eli minua kiinnostaa enemmän matka kuin päämäärä, niin piparkakkutalon suhteen haluan ehkä tulevaisuudessa enää vain nauttia lopputuloksesta.

No, kotiteollisuusmies kun olen, olin päättänyt rakentaa täksi jouluksi kauniin piparkakkumansionin, sellaisen päheän kolmikerroksisen syvän etelän vanhan kunnon plantaasihuvilan korskeine pylväineen kaikkineen ja pihapiiriin paljon puuvilla- ja maissipeltoa ja orjaimistoa symboloimaan sekä järjen voittoa ajasta että toimimaan nöyränä kunnianosoituksena ruumiillisen työn merkityksestä mm. Suomenkin viime vuosisadan talouskehitykselle.

Tein erittäin paljon taustatyötä ja kiitos Internetin vaihdoin alkuperäisen suunnitelmani vähintään kymmenen kertaa: Star Wars-hävittäjä sykähdytti, lutuinen punainen tupa ja perunamaa myös, keskiaikainen linna olisi sopinut sunnuntaiaamujen ritarileikkeihin jne.

Ja aina kun olin mielestäni löytänyt hyvän mallin ja aloittamassa kipsimuottien tekemistä, niin eikös niistä pirullisista tee-se-itse-miehen onneloista, MAKE-lehden blogista tai Googlen 3D Warehousesta putkahtanut joku vielä upeampi kolmiulotteinen polygonit poikittain oleva futuristinen kyhäelmä.

Aargghh. Päätöksiä, päätöksiä, hoin itselleni ja refressasin webbiselaintani uudelleen ja uudelleen. Noin viikon saamattoman soutamishuopaamisen jälkeen, ja aivan sattumalta, tajusin mitä minun oli tehtävä. Olin nimittäin miespuolisen kaverini kanssa Stokkan keittiötavaraosastolla katsastelemassa valurautapaistinpannuja (niin, sitä kaksi miestä tekevät yhdessä shoppaillessaan) ja katseeni yhytti Muumitalon piparkakkutalopaketin: tee-se-itse ohjeet ja muotit ja se näytti vielä niin ihanalta. Kuin se alkuperäinen.

Ja voihan Muumimamman hillokellari. Siinä se oli. Muumitalon tahdoin tehdä mä. Salamana kaivoin taskusta kamerakännyni ja napsin pakkauksen takana olleiden muottien pienoiskuvista kuvan naps! ja myhäilin hiljaa itsekseni. Varmistin vielä nopealla vasen-oikea-päänliikkeellä shazam! ettei vain minua kohti ole juoksemassa Stokkan pahamaineinen securityjuntta nappikuulokkeineen kuin hidastetussa elokuvassa kuunaan. “Brändirikos havaittu keittiöosastolla, asiakas kuvasi Muumi-pakettia. Koodi punainen. Korkea alertti. Turvataso Maksimus.”

Mutta ei, keittiöosasto oli kuin ennen, naisia hypistelemässä sirottimia, naisia hypistelemässä vatkaimia. Ja minä, onnellinen Muumitalon kaavojen omistaja. Mies, joka juuri säästi 10, 95€. Kyllä nyt on Joulupukkikin minuun tyytyväinen, myhäilin partaani.

Minun oli erittäin helppo olla itseeni tyytyväinen ja rationalisoida kyseenalaista tekoani. Ajattelin, että on suorastaan kunnia-asia plagioida Muumitalo ja näin olla luovuttamatta penninujeloa Oy Moomin Characters Ltd:lle, sillä tämä brändipoliisien valioluokkaan kuuluva Muumien tekijänoikeuksien valvoja on mielestäini härkisti lisensoinut ja trivialisoinut rakkaat päärynähahmomme pölykapseleista verkonmerkkeihin.

On siis jokaisen Muumeja rakastavan suomalaisen velvollisuus olla ostamatta sitä kaikkea ala-arvoista Muumi-krääsää, jotta tämä irvokas rahasampo joutuisi miettimään liiketoimintansa ydinkysymyksiä. Onko heillä varaa menettää uskollisia Muumi-fanejaan ja etenkään miehiä kuten minä? Faneja, jotka ovat täydellisen brändiuskollisuuden kristalloitumia, sillä he tekevät fanittamisen äärimmäisen teon, he rakentavat Muumitalo-piparkakkutalon. Tällaista hoopoa rakastaisi mikä tahansa brändi. Kaukana vaeltavat ne Nike-fanaatikot, jotka tatuoivat Niken swooshia käsivarsiinsa, tai myyvät anoppinsa parista uusia Nike-tossuja.

Palasin voittajana kotiin, printtasin valokuvan muoteista, tein pahvista vastaavat, viipaloin piparkakkutaikinan ja paistoin talon rakenteen hujauksessa. Kaupasta vielä sokerikuorrutusta näppärissä tuubeissä, marmeladeja, ranskanpastilleja ja tomusokeria. Olin valmis, enää vain pystyttäminen oli edessä.

Mutta mikä Pyrrhoksen voitto tämä “tee-se-itse-piparkakku aasta ööhön”-idea olikaan. Olisikohan pitänyt luottaa niihin virallisiin muotteihin? Nimittäin talon pystyttäminen oli sellaista sotimista, että oksat pois. Kuusi seinää, kaksi kättä, kuuma sokeriliemiliima ja kärsimättömän miehen luonne. Project Mayhem. Hankkeeni oli hyvää vauhtia menossa murusiksi.

Noin tunnin kamppailun, kahden teelusikan ja yhden veitsen tuhoamisen ja lukemattomien kuuman sokerin aiheuttamien palovammojen jälkeen, sain hökötyksen kuta kuinkin pystyyn. Tilkitsin “duumitaloni” vielä niin monella kilolla koristeita ja sokerikuorrutusta, ettei se hajoaisi edes Taikurin tikusta. No, onneksi sentään poltin sormeni sokerissa niin monta kertaa, että loppupeleissä mikään ei enää tuntunut miltään. Syvimmän epätoivon hetkellä ajattelin jopa koko revohkan räjäyttämistä kiinanpommeilla, samalla tavalla jolla vapautin pikkupoikana hyvin palvelleet pienoismallilentokoneet palveluksestani.

Onneksi maltoin mieleni. Duumitaloni seisoo nyt jylhänä, valmiina Joulun viettoon. Ja taktisesti kypsästä kuvakulmasta se jopa näyttää etäisesti alkuperäisen kopiolta. Ensi vuonna teen vain poroja.

Kaikesta huolimatta, rauhallista Joulua siis.

Comments»

1. Marjut - Sunday, December 24, 2006

Hyvää joulua sinullekin, Sami. Lähikaupasta oli piparitaikina loppu, joten joudun tyytymään valmiisiin ja ihastelemaan taloasi. Mutta sehän melkein ajaakin saman asian. Ehkä ensi jouluna pyöräytät samanlaisen bloggaajien kekkereihin?

2. Sami Oinonen - Sunday, December 24, 2006

heh heh… aivan varmasti pyöräytän…not!🙂

3. Joulunviettäjä - Sunday, December 24, 2006

Hilpeää… hyvää joulua!😀

4. Angela - Sunday, December 24, 2006

Wou, olet hero. Voin melkein tuntea tuskasi ja via doloreksesi…olen aina ihaillut ihmisiä, jotka pistävät kaiken peliin.

Itse olen kulkenut tuon tien, kun kolme vuotta sitten tyhdyin pashan valmistukseen iloisin mielin isäniäidin salaisen reseptin voimalla…tuloksena löysä kasa valkoista hyvänmakuista velliä…nooh ehkä ensi vuonna taas uskallan taas aloittaa pashantekoprosessin.🙂

Maukasta Joulua Sami!

5. jr - Monday, December 25, 2006

“Lähikaupasta oli piparitaikina loppu, joten joudun tyytymään valmiisiin ja ihastelemaan taloasi”

Mikäs estää tekemästä taikinaa itse?

Mutta loistava juttu tämä muumitalo! Olisin kyllä halunnut nähdä sen plantaasikartanonkin..

6. Sami Oinonen - Monday, December 25, 2006

joulunviettäjä: kiitos samoin, tässähän se herkkuja sulatellessa…

angela: jo pelkkä ajatus pashan tekemisestä saa mahani veteläksi

jr: onneksi sentään tajusin skaalata unelmia alaspäin hieman, sitä plantaasia, enkä muutakaan vaikeampaa olisi koskaan saanut tehtyä. olen vahvasti sitä mieltä, että piparkakkutalojen valmistus pitää ulkoistaa sellaisille tahoille, joilla on selkeä kutsumus asiaan.

taikinasta: myllyn paras-taikina toimi hyvin. kiinteää ja elastista. kestää hyvin karrelle palamista myös.

7. Marjut - Tuesday, December 26, 2006

jr: laiskuus.

8. Sami Oinonen - Wednesday, December 27, 2006

löysin muuten näin jälkikäteen virallisesta muumitalosta häkätyn ohjeen (tsot tsot), että ensi vuotta varten tuosta allaolevasta pdf:stä voi leikellä muotit uudelleen.

http://www.axis-of-aevil.net/misc/2005_12/moominhouse.pdf

9. Tsuba-tsub - Friday, December 7, 2007

Mekin tehtiin muumitalo; koska yksinkertaistettiin kuusikulmio vain nelikulmioksi ja meillä oli yhteensä 4 kättä, emme tuhonneet kuin kahdet hermot, kolme sormea, kapsuloitiin yksi ikkuna sokeriliemen sisään ja mökötettiin neljä tuntia. Hieno tuli, mutta seuraava talo on perusmallia.🙂 (Onneksi meiltä ei löytynyt kiinareita…)

10. Sami Oinonen - Friday, December 7, 2007

tsuba-tsub: Onneksi olkoon. Kuinka ollakaan, tänään kotihallituksessa puhuttiin tämän Joulun piparkakkutalosta. Että rakennettaisiinko vai ei? Tuon viime vuotisen Muumitalon kokemuksista sisuuntuneena minusta alkaa itse asiassa tuntumaan siltä, että taidan tehdä jotain aivan megalomaanisen kokoista. Joku 20-torninen linna. Ostin Biltemasta kuumaliimapyssyn.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: