jump to navigation

Käytä kuin omaasi Sunday, March 4, 2007

Posted by Sami Oinonen in musiikki.
trackback

u2-live-1983.jpgU2-bändin Under a Blood Red Sky on mielestäni parhaimpia livelevyjä, samaa kastia kuin Johnny Cashin vankilalevyt At Folsom Prison ja At San Quentin.

Biiseihin on taltioitunut kerrassaan mahtava livetunnelma. Aivan kuin olisi ollut itse paikalla. Aina kun Bono, nykyinen varapaavimme, toteaa “this is not a rebel song” ja Sunday Bloody Sundayn rumpuintro pärähtää käyntiin, niin vanhat muistot palaavat mieliin. Kuulin albumin ensimmäisen kerran kun serkkupojan kanssa juoksimme välitunnilla koulusta hänen kotiinsa, sillä hän halusi varta vasten kuunteluttaa minulla juuri ostamansa levyn, joka oli hänen mielestään jotain aivan muuta. Ja se oli.

Itsellä taitaa levystä olla kassu- ja vinyyliversiot, mutta missä lie nuo analogisoittimet. Niinpä olin erittäin positiivisesti yllättynyt, kun näin paikallisen kirjaston levyhyllyssä tutun punakannen. Ajattelin, että minä poika se rippaan cd:n hetimiten ja kuuntelen levyn bitit puhki.

Hieno suunnitelma, mutta toteutus ontui. Levyn datapuoli oli yhtä urilla kuin kuun kraaterit ja eihän siitä rippaamisesta mitään tullut. Muutaman biisin sain vain ongittua bittivirrasta. Sitä en vaan tajua, miksi kirjaston cd-levyjä kohdellaan kuin savikiekkoja? Ei ollut ensimmäinen kerta kuin sieltä lainattu cd tai dvd nirahtaa kesken kaiken. Todella raivostuttavaa.

No ehkä näin on parempi, ei makeaa mahan täydeltä. Eivätpähän kauniit muistot arkipäiväisty liiaksi.

Toivottavasti cd-levyformaatti kuolisi pian ja päästäisiin johonkin järkevämpään ja kestävämpään tallennemuotoon. Olisi monin verroin näppärämpää vain lainata kirjastosta kotipäätteella bittejä laina-ajaksi. Helppoa ja vaivatonta.

Comments»

1. mkl - Monday, March 5, 2007

Ääääääääääääääääää!!!!

Ei saa! Bitit on murhaa! Mua ainakin surettaa aivan tolkuttomasti mp3set ja loputon digitalisoituminen. Musiikki ei oikeasti ole huonontunut yhtään, mutta nykyiset tallennusmuodot ovat hyvää vauhtia tuhoamassa tunnelman hyvien bändien tuotannosta. Muistan vieläkin kun ostin Clashin vinyylin 9-vuotiaana kirpputorilta ja menin naapuriin sitä kuuntelemaan.. Muistanko yhtään levyä jonka olen ladannut? En.

Kyllähän musiikki on helpoksi ja vaivattomaksi tulossa, mutta samalla siitä on häviämässä se minkä takia se minut ainakin lumosi.

Liekö tuo U2:sen live taltiointikaan samanveroinen remasteroituna ja windowsin läpi kuultuna….

2. Sami Oinonen - Monday, March 5, 2007

mkl: No audiofiilin näkökulmasta katsottuna, jos sellainen olisin, niin itkisin ehkä vinyylien perään: neulan tuttu rohina, rikas kansitaide ja mahtava äänikirjo. Mutta, bitit ovat vain niin käytännöllisiä. Toivottavasti pystyisin kohta lähitulevaisuudessa lataamaan hankkimiani bittejä (tai tarkemmin oikeuksia kuunnella musiikkia) minne tahansa missä olenkin.

Mielestäni suurin osa tuosta vanhasta tunnelmasta tulee nimenomaan kansien hypistelystä. Ja itse uskon kyllä kansitaiteen renessanssiin, kohtahan niitä voi projisoida kodin seinille. Mitä valtavia tilataideteoksia tulemmekaan jatkossa näkemään. Ja mitä äänenlaatuun tulee, niin ainakin meikäläisen tärkeimpiä musiikinkuuntelutilanteita on kuulokkeiden kautta läppärillä. Eli silloin ei ole juurikaan väliä mitä taajuuksia on viipaloitu pois. Koska niitä ei muutenkaan kuulisi.

Olen tosin samaa mieltä, että windowsin läpi vaikka flac-formaatti kuulostaa peltiseppien työltä, helppo sanoa, sillä minulla on mäkki🙂

3. nieminensundell - Monday, March 5, 2007

Luen paraikaa U2 x U2 -kirjaa. Hassua kun lukiessa saa päähänsä soimaan soundtrackin ihan tekstin inspiroimana🙂

Se miksi jotkut levyt ovat niin voimakkaasti jääneet kokemusmaailmaamme ei ehkä kuitenkaan johdu formaatista vaan siitä iästä, jossa ne on hankittu. Mikä olisi voinut olla silloin tärkeämpää kuin villi musiikki, joka nappasi suoraan hermoon??? Ei mikään.

4. Sami Oinonen - Monday, March 5, 2007

nieminensundell: jep, kyllä se herkkää nuorta mieltä ravisteli kummasti se rokin rytke silloin. möykkää, sanoivat vanhemmat ihmiset, joten sen täytyi olla jotain hyvää.

5. nieminensundell - Monday, March 5, 2007

ja nyt rock-yleisönä on niitä vanhempia ihmisiä…

6. mkl - Tuesday, March 6, 2007

Joo, siinä se just onkin. Ei musa oo huonontunut, vaan se kuuntelukokemus on laajempi kuin vain ääni. Äänestä voi tehdä vaikka kuinka puhtaan, mutta se ei kuulosta samalta ilman sitä pientä huseerausta ja levyn kääntelyä ja pyyhintää. Ja onhan se rahinakin oma lukunsa – joissain levyissä etenkin toimiva lisä soundiin..

Kannet oli kyl kova juttu. CD:ssäkin ne vielä toimi. Mut ei se oo enää sama ettii cddb.comeist sun muista niitä…

Mä ostin just uuden levarin kirppikselt – ei noita LP:tä oo hirveetä määrää, mut ei niitä tarviikaan. Se muutaman kymmenen kokoelma riittää ihan niinku ennenki🙂


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: