jump to navigation

Annien henki Thursday, March 15, 2007

Posted by Sami Oinonen in taide.
trackback

annie-russell-1864-1936.jpgOtetaan satunnainen muotokuva valtavasta 1900-luvun alkupuolen amerikkalaisten näyttelijöiden valokuva-arkistosta. Ja mitä paljastuu? Kuka hän on? Kuvan nainen on Englannista Yhdysvaltoihin muuttanut näyttelijätär Annie Russell (1864-1936). Menestyksekkään näyttelijäuransa jälkeen hän opetti Rollins Collegessa Floridassa. Hänen mukaansa nimetty teatteri perustettiin koulun kampukselle 1931.

Annie ei ole ehkä kuitenkaan vielä jättänyt opinahjoaan rauhaan. Huhutaan nimittäin, että hän käyskentelee haamuna teatterissaan harjoituksia ja esityksiä seuraten. Annien suosikkipaikka oli legendan mukaan C-rivillä paikka 1. Tuolin istuimen on nähty liikkuvan alas itsekseen aivan kuin Annie itse olisi siihen istunut. On huhuttu myös, että istuin on heilunut villisti itsekseen, aivan kuin Annie ei olisi tyytyväinen esitykseen. Annie on kuitenkin mitä ilmeisemmin suhteellisen säyseä henkiolento, hänet on tavattu vaeltelevan lavalla ja parvella 1900-luvun vetimissään ja taputtelevan hyväksyvästi harjoituksissa.

Ja seuraava kuva…

[NYPL Digital Gallery]

Comments»

1. Angela - Thursday, March 15, 2007

Ai hitsi, kun on mielenkiintoista! Niinkö pitkälle kuin Floridaan pitää matkustaa, että tapaisi säyseän henkiolennon?😉

Minä kuulen vain äänettömiä askeleita ja kuulumattomia kuiskauksia, pah!

2. Petja Jäppinen - Saturday, March 17, 2007

Minä olen nähnyt muutaman hyvin mielenkiintoisen jutun, joita ei tietenkään ole olemassa.

3. Angela - Saturday, March 17, 2007

wau Petja. Minä puolestani olen tavannut monia tuntemattomia ihmisiä, jotka ovat nykyään hyvin tunnettuja.

4. Sami Oinonen - Saturday, March 17, 2007

Meillä Kirkkonummella näemmä kummittelee ja missäs muualla kuin Hvitträskissä. On varmaan Sibbellä ja muilla sympoosiumi-kumppaneilla jäänyt bilevaihde päälle.

“Masalan naapurikylässä Luomassa sijaitsee myös Hvitträsk, jossa huhutaan kummittelevan” http://fi.wikipedia.org/wiki/Masala

5. Petja Jäppinen - Saturday, March 17, 2007

Meillä oli aikoinaan tiskaava kotikummitus.
Kun vaimo muutti minun ja pojan luo, vaimoa ensin kiusasi se, mutta kun hän uskoi, ettei “Kyösti” riko mitään, ei vaimokaan enää hermoillut.

Itsekseen liikkuvat kynät ja paperit, katoilevat ja oudoista paikoista löytyvät tavarat, ja tilatut löytötavarat kuuluivat myös asiaan vanhassa paikassa. Täällä on ollut yksi mystinen katoaminen-löytyminen, mutta ei sen enempää.

6. Angela - Sunday, March 18, 2007

Petja tiedoksesi: Täällä olisi paikka yhdelle tiskaavalle Kyösti-kummitukselle jos vaimoa rupeaa vielä ärsyttämään! Vaatimuksena vain, ettei ole kovin paha räyhähenki. Tavaroitakin saa liikutella, mutta ovia en toivoisi mielellään jätettävän auki.

7. Petja Jäppinen - Monday, March 19, 2007

Kyösti ei oikein saanut puhdasta aikaan.
Valutteli vesiä, laittoi lusikat riviin, kolisutteli, mutta ihan sen varaan ei kannattanut tiskaamista jättää.

8. Angela - Monday, March 19, 2007

Siinä kävit sitten Kyöstin kanssa tiskatako vai eikä tiskata -keskustelua…?😉

9. Sami Oinonen - Monday, March 19, 2007

Minullakin on tapana unissakävellessä remuta keittiössä, jääkaapilla tosin. Selittelen sitä sitten, että “joo, joo söin taas pakkasesta kaikki pullat, mutta enhän minä siitä mitään muista, syytön olen ma…”

10. Angela - Tuesday, March 20, 2007

Öinen pullapoika, söpöä🙂

Mä taidan olla päinvastoin sellainen ihan normi päiväkummitus – yöt nukun kuin tukki. Välillä aamulla on kyllä oudon väsynyt, ties vaikka olis tehnyt 200 punnerrusta!

11. Petja Jäppinen - Tuesday, March 20, 2007

Saatettiin olla katsomassa televisiota vaimon kanssa kun keittiöstä alkoi kuulua ensin veden valumista ja hiljaista kilkettä.
Jatkui muutaman minuutin.
Sitten jos meni käymään, saattoivat lusikat löytyä tiskialtaan pohjata tähtikuviosta ja vesi pienellä lirillä. Tai kaikki haarukat samoin asetettuna pitkin tiskialtaan reunoja ja veitset neliössä keskellä.

12. Angela - Wednesday, March 21, 2007

Minä olen kateellinen! Myönnän. Kummituskateus on kamalan tukala.

13. Petja Jäppinen - Thursday, March 22, 2007

En tiedä miten Kyösti ja Rouva Rouhiainen tulivat toimeen… Kuulemani mukaan asukkaat ovat meidän jälkeen vaihtuneet kahdesti.
Nykyisessä asunnossa ei enää tiskaria ole.

14. Angela - Thursday, March 22, 2007

Hienoa tarinaa Kyösti Kummituksesta, kiitos🙂 Hän kummittelee nyt täällä Samin laatikossa😉


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: