jump to navigation

Tukkijätkät ja suomen kieli Saturday, July 21, 2007

Posted by Sami Oinonen in bizarre.
trackback

clint-eastwood-as-dirty-harry-by-philippe-halsman.jpgNykysuomen sanakirja 1958:

jälhäkkä (adj.): miehestä; sellainen mies, joka on oikeamielinen ja konstailematon kuin Siuruan gneissi, tuo arkeeisen ajan jämäkkä kallioperämme panssarieste. Henkilö, joka pitää sen minkä lupaa ja yleensä myös enemmänkin.

Tämä ei johdu siitä, että hän lupaisi paljon vaan nimenomaan siitä, että jälhäkkyyteen usein yhdistyvän tilanneherkkyyden ansiosta tällainen henkilö tajuaa luvata sen ja vain sen minkä muut luulevat olevan ns. maksimaalinen suoritus (ks. automobiilikisailu).

Sana juurtui puhekieleen tukkijätkien, noiden salskeiden oman aikansa musketöörien myötä. Miesten, jotka mourusivat kollikissojen lailla jokivarsien kylissä pirtun, hameenhelman ja keksin pyhässä kolmiossa.

Lausunta: jälähäkkä;

Käyttö arjen tilanteissa: “Hää se on vasta jälhäkkä jätkä”; “Jälhäkkä jätkä ei iitraa eikä miihaa”; “Tuo juippi on loso jätkä, ei oo jälhäkkä ei.”


Aiemmin sarjassamme Suomen kieli, mies ja hauis: Tosikurkot vissaa seisaaltaan…jaloilleen


Kiitos Kontiolahden Kanavateatterin Kuningasjätkä-laulunäytelmälle innoituksesta

Comments»

No comments yet — be the first.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: