jump to navigation

Päivä puistossa Friday, August 10, 2007

Posted by Sami Oinonen in bizarre.
trackback

day-in-the-park-by-sami-oinonen.jpg
Kotivinkki, lehti, joka “inspiroi minut”, heittäytyi heinäkuisessa kesänumerossaan täysin kohtuuttoman puistoöykkäröinnin lietsojaksi. Lehden juttu “50 x päivä puistossa” listaa toinen toistaan vastuuttomampia ajanvietetapoja, kun aikomuksena on lähteä ystävien kanssa elämysmatkalle puistoon.

Soita bongo-rumpuja. Sykkivät rytmit koskettelevat olemassaolomme syvimpiä kerroksia. Puiston vihreässä kaikkeudessa voit kokea ohikiitävän yhteyden puiden ja ruohon kanssa.

Jaa…eikös meillä oli se Faces-etnofestivaali tuollaista möykkää ja halailua varten. Toisaalta, miksei kerralla kilkutettaisi steel-rumpupatteristoa, siitä lähtisi isompi mökä ja voisivat satunnaisetkin puistossa käyskentelijät osallistua kuumottavan rytmimaailman luomiseen.

Tee aikamatka 1980-luvulle, ja heittele neonkeltaista frisbeetä puolisosi kanssa. Koppiheitot ovat balsamia parisuhteelle, mutta hurjia heittäytymistä vaativat vetäisyt kiihottavat vaarallisuudellaan.

Bongo-rumpuja lukuunottamatta ei ole juurikaan mitään ärsyttävämpää kuin puistossa sinne tänne suhahtelevat frisbeet. Niiden paikka on Etolan hyllyssä pölyttymässä.

Järjestä pienimuotoinen rockfestivaali.

Kaikenkarvaiset löysäranteiset ja epävireestään autuaan tietämättömät nuotiokitaristit ovat puistoasukkien pohjasakkaa. Ei se ole kenenkään etu, ja vähiten naapurin Jere-Petterin, että naapurin Jere-Petteri hinkkaa sitä mummovainaan seinällä orpona kiikkunutta landolaa päivästä toiseen nurtsilla Bob Dylanin Knock on Heaven’s Doorin herkkää tunnelmaa hapuillen.

On parempaakin kuunneltavaa kuin liikenteen melu. Soita mankasta lempimusiikkiasi.

Bongo-rumpuja, frisbeestaroja ja nuotiokitaristeja lukuunottamatta ei ole juurikaan mitään ärsyttävämpää kuin puistossa korttelinkokoisista ghettoblastereistaan omaa lempimusiikkiaan itsepintaisesti veivaavat oman elämänsä “Entäs tää, eiks oo kova”-rockpoliisit.

Laajenna tajuntaasi kirppareilta ostetuilla jytäklassikkokaseteilla.

Ja sama älämölöön yllyttäminen jatkuu. Siihen on syy miksi “jytäklassikot” lojuvat kirpparien laareissa.

Pelaa kiireettömästi kierros krokettia. Pidä välillä teetaukoja.

Krokettimailan nasahdus krokettipalloon on eittämättä yksi Suomen kesän ärsyttävimmistä äänistä. Varsinkin kun se yhdistetään bongo-rumpuihin, suhahteleviin frisbeeihin, epävireiseen nuotiokitarointiin ja Finnhitseihin.

Kyllähän se niin on, että Kotivinkin puistoteeseillä palaa yhden jos toisenkin puistosedän ja -tädin käämi. Täydelliseen puistopäivään kuuluu vain ja ainoastaan paljon kahvia, mansikkakakku ja muistivihko, johon voi tukkijätkän kirjanpidolla ynnäillä kanadan- ja valkoposkihanhien lukumääriä.

Jyrkkä ei kaikelle muulle epätoiminnalle. Suomi tarvitsee puistopoliiseja.

Comments»

1. kervå - Saturday, August 11, 2007

Ai saatana! Järjestä pienimuotoinen rockfestivaali!!!

Ei tollasta neuvoa oo olemassa. Meinasin kuolla 😀

2. Sami Oinonen - Saturday, August 11, 2007

kyllä totta se on, en tiedä mitä Kotivinkin toimituksessa hengitetään sisään ilman lisäksi, sillä koko vinkkilista oli hieman huuruinen. Tuohon rockfestivaaliin liittyi vielä “Soita intohimoisesti ilmakitaraa. Kuka osaa raivoikkaimman riffin”, ja “Fanita porukan staramuusikkoa. Pyydä häntä rohkeasti kännykkäkuvaan kanssasi!”.

Seesteisiä ehdotuksia, myös muidenkin puistossa rokkaavien mielestä

3. Mikko - Saturday, August 11, 2007

Kotivinkin kohdeyleisöön (40-50 vuotias perheenemäntä?) kuuluva henkilö soittamassa julkisella paikalla raivokkaasti ilmakitaraa.

Pelkkä ajatuskin on raskas.

Niin kovin raskas.

4. Sami Oinonen - Saturday, August 11, 2007

ehkä Kotivinkki on ajatellut, että kyllä 4-5-kymppistenkin kannattaa joskus irrotella, ja puisto on siihen oiva paikka.

Mielestäni Kotivinkki on nykyisin varsin nuorekas ja kuvat oikein kauniita. Sitä on yhtä kiva selailla formula 1-lähetysten lomassa tai korvikkeena kuin samanhenkistä Avotakkaa.

5. rita - Saturday, August 11, 2007

Kotivinkki on aina ollut paska lehti.

6. Petja - Saturday, August 11, 2007

Ennen aikaa meillä oli tapana järjestää huviretkiä puistoon.
Naiset kesäleningeissään, miehet vaaleissa puvuissa, kanaa, salaattia, valkoviiniä, krokettia, mutta sitten jengin sivussa alkoi liikkua kaikenlaista epämääräistä porukkaa, kavereitten pedovestiitti perävaunuja, ihmisiä jotka eivät erottaneet hummerihaarukkaa kaviaarilusikasta ja jotka joivat olutta, lopetimme perinteen.

7. Sami Oinonen - Sunday, August 12, 2007

rita: lyhyen Kotivinkki-kokemukseni mukaan se on kuitenkin merkittävästi parempi kuin…kuin…kuin

Petja: Sasse, aina löytyy niitä, jotka eivät osaa suhtautua puistoretkiin niiden vaatimalla vakavuudella, ei mitään rotia, tuollaiset hiekkakuopalle mankkojensa kanssa älämölöä huudattamaan ja tikkojansa nakkelemaan


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: