jump to navigation

Mutta hauskaa oli Friday, September 7, 2007

Posted by Sami Oinonen in status quo.
trackback

a-night-in-milan-by-just-loomis-1985.jpg
Määritelmä:

Stand up -komiikka on eräs huumorin laji. Stand up -komiikan perusidea on, että kuka tahansa voi “nousta lavalle” kertomaan vitsejä. Kuitenkin Stand up -komiikkaa pidetään erittäin vaativana esiintymisen muotona. Stand up -komiikka on lähtöisin Yhdysvalloista. Se tuli suosituksi Suomessa 1990-luvun lopulla. (Wikipedia)

Eilisen stand up-illan jälkeen voi huoletta määritellä stand up-komiikan hieman toisenlaiseksi. Loppuunmyyty Kulttuuritalo todisti neljän stand up-koomikon nykykuntoa. He olivat:

Janne Westerlund: Ruotsinsuomalainen koomikko, jolla on paha kompleksi siitä, että asuu Ruotsissa. Hänen ruotsinsuomalaisuutensa paljastuttua lukuisat suomalaiset tahot poliisista hotellin vahtimestariin olivat tehneet hänelle viime aikoina brutaalia seksuaalista väkivaltaa. Ehe ehe.

André Wickström: Sipoolainen suosittu suomenruotsalainen koomikko, jolla on paha kompleksi suomenruotsalaisuuteen kohdistuvista stereotypioista kuten esimerkiksi seksuaalisesta suuntautuneisuudesta. Hohhooooooiiiijaaa…

Flip Schultz: Amerikkalainen koomikko, joka oli ihastunut suomalaisiin naisiin, oraaliseksiin ja hinkkaamaan itseään mikkiständiä vasten. Yllättävää.

Pablo Francisco: Amerikkalainen koomikko, joka oli ihastunut suomalaisiin naisiin, hinkkaamaan itseään mikkiständiä vasten, tissibaareihin ja luomaan hauskoja ääniä mikillään. Ainutlaatuista.

Uusi stand up-komiikan määritelmä voisi kuulua näin:

Stand up-komiikka on eräs huumorin laji. Stand up-komiikan perusidea on viljellä mahdollisimman paljon ns. panohuumoria, sillä se naurattaa. Täydellinen stand up-sketsi sisältää neljänneksen itsetutkiskelevaa ekshibitionismia joka ammentaa ikiaikaisista stereotypioista, neljänneksen yleisön julkista nöyryyttämistä ja puolet pornahtavaa materiaalia, jossa herkkumutterit, höyläpenkit, nostokurjet ja muut ei-niin-itsestään-selvät vertauskuvat saavat katsojista konservatiivisimmatkin hykertelemään partaansa “heko-heko kuinka se oikein kehtaakaan, hihii”.

Comments»

1. Timo - Friday, September 7, 2007

Noista itselläni on ainoastaan Andresta livekokemusta, ja tuntuu että tyylinsä alkaa vähän toistamaan itseään… Kun taas Ismo Leikola on vetänyt pisteet kotiin joka kerta, kun oon miestä nähnyt. Ismo panostaa juttujen sisältöön, eikä niinkään hassuun ääntelyyn/ilmeilyyn.

2. Sami Oinonen - Saturday, September 8, 2007

Kiitti vinkistä, pitää tsekata.

3. Nikke - Monday, September 10, 2007

En sitten itse kuitenkaan päässyt paikalle, johtuen osittain lippukaupassa iskeytyneestä piheydestä, osittain myös aikataulun mahdottomuudesta.

Lauantaina näytti kuitenkin siltä että joku siellä on nyt kuollut nauruun kun pääkallopaikan ulkopuolella vilkkui siniset valot. Tai sitten jokin koomikoista oli solvannut väärää henkilöä.

Hauska ilta ilmeisesti kuitenkin oli ollut.

4. Sami Oinonen - Monday, September 10, 2007

Kaverin mukaan sunnuntain vika keikka oli hieno ja Pablo mahtava ja Andrekin yllättänyt positiivisesti. Flip Schultz oli myös ok. Tosin oli samaa mieltä Janne W:stä.

Taidan kuitenkin olla siis tosikko. No, onneksi sentään Smack The Pony tulee uusintana telkkarista. Se nyt ainakin naurattaa meikäläistä, jos ei muu.


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: